7.6.2003 Tutustuminen poliisikoirakouluun.

Olimme saaneet Viron puolelta avunpyynnön auttaa erästä poliisikoiraa löytämään uuden kodin, koska se ei ollut enää työkykyinen kipeän jalkansa vuoksi. Olimme sopineet tapaamisen seuraavalla reissullamme ko. koiran tuntevan ihmisen kanssa ja näin saimme samalla tilaisuuden tutustua myös muihin poliisikoiriin.

Poliisikoirakoulu sijaitsi hieman Tallinnan keskustan ulkopuolella kapean ja syrjäisen tien varressa rauhallisella alueella. Paikka ei ulkoapäin vaikuttanut miltään poliisikoirakoululta, ainoa mistä näin saattoi päätellä oli korkea aita alueen ympärillä ja vartioitu alue.



Portista sisälle päästyämme aukesi todellinen poliisikoiramaailma: Koirilla oli omat isot aidatut häkit koppeineen ja suojineen, koulutuskenttä piiloineen ja hyppyesteineen ym. Osa koirista otti meidät vastaan todella vihaisella murinalla ja haukkumisella, osa tyytyi vain katselemaan tulijoita aivan hiljaa. Lähdimme erään miehen matkassa katsomaan ensiksi vajaa 4-vuotiasta sakemanni Hunteria ,joka siis oli tämä koira joka nyt pääsisi poliisityöstä "eläkkeelle". Hunter otti meidät vastaan todella äkäisellä rähinällä ja haukkumisella eikä sen lähelle ollut todellakaan menemistä, koska se kuulemma on tosi aggressiivinen. Juttelimme miehen kanssa todella pitkään Hunterin aitauksen vieressä ja koko sen ajan se murisi ja tuijotti meitä herkeämättä irvistellen ja haukkuen raivokkaasti. Sen jalka oli myöskin huonossa kunnossa, poika tuskin astui sillä kunnolla ja epäilimmekin Hunterin käytöksen johtuvan osaksi siitä, mutta saimme kuulla sen olleen aggressiivinen jo ennen jalan kipeytymistä. Tämä vain vahvisti päätöstämme ettemme Hunteria voisi auttaa vaikka halu olikin melkoinen. Näin ollen poika pääsee juoksemaan terveenä sateenkaarisillalle monien ystäviensä luokse.



Kiertelimme katselemassa myös muita poliisikoiria jotka pääsääntöisesti olivat saksanpaimenkoiria, joita käytetään kaikenlaisissa tehtävissä mm.suojelussa, kiinniotossa, huumeiden etsimisessä, jotkut ovat erikoistuneet räjähteiden etsintään ym. Teimme myöskin tuttavuutta kahden 7-viikoisen saksanpaimenkoiranpennun kanssa, jotka molemmat odottivat luovutusta perheisiin, joissa opettelevat uuden isännän/emännän johdolla poliisikoiran töitä. Näimme myöskin 2 huumekoiraa: Suomesta tuodun5-vuotiaan sileäkarvaisennoutajanartun Vilman ja Vihikoiranartun, joista Vilman kanssa pääsimme tekemään lähempää tuttavuutta eli rapsuttelemaan sitä ja leikkimään sen kanssa.



Itselle jäi vierailusta todella mahtavat fiilikset ja hinku olisi kova päästä vielä tarkemmin tutustumaan näiden upeiden eläinten työskentelyyn.

Lähtiessämme portille päin kävelemään kuului takanamme pienen pieni uikutus ja kääntyessäni katsomaan taaksepäin näin Hunterin siirtyneen toiseen päähän aitausta, josta näki meidät paremmin. Mielessä kävi pienen hetken josko sittenkin... mutta ei, Hunterin olisi parempi päästä sateenkaarisillalle.

Miia Strömberg

Takaisin