RUFUS ent. BATMAN
18.3.2008
Batman on nykyisin nimeltään Rufus ja tarvitsee nyt uuden kodin koska pelkäsi entisen kotinsa frettejä. Poika
odottaa omaa rakastavaa kotia hoitopaikassa pääkaupunkiseudulla. Tässä hoitajan kertomaa vajaan parin viikon jälkeen:
Oma kissani Bindi rakastui heti ensi-silmäyksellä ja on tehnyt *purr purr* ääntä melkein taukoamatta,
poikkeuksena korvanpesut ja leikkiinhakuhyppelyt. Rufus on vielä hieman hämmentynyt tästä
suuresta huomiosta ja sähähtää välillä. On kuitenkin todella todella kiltti, eikä taida kuin esittää hieman
vaikeasti tavoiteltavaa. Bindi seuraa Rufusta koko ajan, vessassakaan ei saa rauhassa kökkiä.
Minkäänlaisia yhteydenottoja ei kuitenkaan ole ollut vaan sulassa sovussa tutustutaan.
Rauhallisesta koirastani Rufus ei ole moksiskaan, vaan kävi kiehnäämässä koiraani sen nukkuessa.
Muutenkin on rohkeasti käynyt haistelemassa koiraani ja kulkee talossa koko ajan vapautuneemmin.
Yöllä tuli tassuttelemaan sänkyyn ja puskemaan poskeani, ja aamulla heräsin koira kainalossa ja kaksi kissaa jalkopäässä.
Vanhempani kävivät kylässä ja Rufus antoi silitellä itseään ja alkoi taas puskemaan. On kova poika kiehnäämään ja
kellähtää selälleen ottamaan rapsutuksia vastaan. Antaa ottaa syliinkin jo ja ei kyllä uskoisi, että entisessä kodissa
on pelännyt ihmisiä, kovia ääniä ja koiraa. Taisivat ne vapaana talossa liikkuvat fretit olla
pelottavia, eikä ihme!
Rufus on erittäin reipas ja luottavainen kissa.
Aivan kuin Rufus olisi aina ollut täällä, olen aivan rakastunut!
Batman kesällä: Batman on n. 3,5 kk ikäinen pojankoltiainen, joka tulee hienosti toimeen muiden kissojen ja
myös koirien kanssa. Pentuja ei ollut paljon sosiaalistettu, joten mikään varsinainen
sylikissa Batman ei ainakaan vielä ole, mutta reippaasti jätkä on nyt kahdessa viikossa
tottunut silityksiin ja hakeutuukin jo ihmisen luo maukumaan huomiota.
Batman on reipas, vilkas, leikkisä, kaikkea mitä tuon ikäinen pentu vain voi olla. Välillä
rauhoittuu pitkiksi ajoiksi nukkumaan siskonsa kylkeen ja kehräämään kovaäänisesti. Batmanin
uudessa kodissa olisi hyvä olla sille kissakaveri, toki oma sisko olisi ihan parasta seuraa,
mutta tulee yhtä hyvin juttuun muidenkin, vanhempienkin kissojen kanssa.
Hurmaava pikku jäppinen, jonka touhuja seuratessa on naurulihakset kovilla ;)
Baman ja sen sisko odottavat omiin koteihinsa pääsyä kotihoidossa Pirkkalassa.
Kuulumisia kotihoidosta 27.7.2007
Batman...kaikki mitä se tekee on joko humoristista tai hellyttävää. Päivittäin sille saa olla nauramassa, milloin se tunkee pyykkikoriin kun koitat laittaa niitä pesuun, milloin päivystää suihkun ovella odottaen sitä kivaa vesiputousta, ja kun avaat kaapin oven, jossa on kissojen ruuat, ei ehdi kulua sekuntiakaan kun Batman suorastaan lentää koheltaen paikalle raivaten tieltä kaikki esteet kuten koirat ;)
Batman siis osallistuu ihan kaikkeen, se seuraa jokaista toimintaa, milloin ei vain ole painimassa Michellen kanssa tai viettämässä herkkää hetkeä Tirppanan kanssa... Jäppisestä on kovaa kyytiä kehittymässä myöskin vallan mainio sylikissa, nykyään se jo odottaa iltaisin rapsutteluhetkeämme ja jää usein nukkumaan tyynyni viereen kehräten todella kuuluvasti. Päivittäin pidän sitä myöskin sylissä ja kerta kerralta Batman viihtyy siinä pidempään :)
Sanomattakin selvää että Batman viihtyy tässä kissa- ja koiraporukassa mitä upeimmin ja toivottavaa olisikin että sen uudessa kodissa olisi sille ainakin kissakaveri.
Todellinen sydämenvalloittaja, viikarimaisella olemuksellaan hurmaa kaikki ympärillään olevat ja huolehtii siinä sivussa hoitajansa päivittäisestä nauruannoksesta :)
Batman sai kodin elokuussa 2007.
Rufus sai uuden kodin huhtikuussa 2008.
Kuulumisia kodista 26.5.2008:
Heippa!
Rufus on ollut meillä nyt kuukauden päivät ja tuntuu olevan
tyytyväinen nykyiseen tilanteeseensa. Vinku-kissaa ei tullessa
aristellut ollenkaan, vaan olisi heti mennyt tekemään tuttavuutta.
Ikävä kyllä Vinku ei suhtautunut tulokkaaseen aivan niin lämpimästi.
Muutama päivä meni aristellen ja sohvan takana piileskellessä ennen
kun uskallettiin ihmisten ilmoille.
Rufus on osoittautunut seuralliseksi kissaksi. Syliin kömpii harvoin,
mutta illalla usein makoilee avomieheni vierellä tekkaria katsomassa
ja rapsutettavana. Erittäin kaikkiruokainen on myös osoittautunut
olevan, tuoreet ruuat (kuten kala) ovat herkkua, mutta pöydälle
unohtunut leipäpussikin on yleensä aamulla tuhottu. Vähän olen
yrittänyt saada pojalle lihaa luiden ympärille, mutta kuten Minnakin
minulle sanoi, se ei oikein ota onnistuakseen, vaikka Rufus sinänsä
syö melko paljon (ja kuluttaa myös varmaan). Vinku tosin on hieman
lihonut Rufuksen tulon jälkeen.
Vinku sopeutui tilanteeseen ajan kanssa ja nyt tuntuu jo siltä, että
Rufus olisi aina ollut täällä. Kaksikko on harvemmin erillään ja
leikkivät mielellään yhdessä. Vinku on alkujärkytyksestä selvittyään
paljon onnellisemmalta kun yksinään.
Ensi kuussa mennäänkin sitten eläinlääkärille niitä kakkosrokotuksia
hakemaan ja pikkuhiljaa voisi totuttaa pojan valjaisiin, jos vaikka
ulkoilusta innostuisi. Kaikinpuolin Rufus on osoittautunut
leikkisäksi, herttaiseksi ja ystävälliseksi kissaksi, josta ei kyllä
enää luopuisi kirveelläkään.
Terveisin,
Essi Eerola
