NAATUS ent. BOY/CAPRI

Boy (Capri) on n. 5 vuotias uros, joka on tullut tarhalle suoraan kodista. Boy tuotiin, koska perhe joutui muuttamaan. Kiltti halailija, joka nauttii ihmisen läheisyydestä. Se osaa myös paljon käskyjä ja on erittäin tottelevainen sekä hyväkäytöksinen oudommissakin tilanteissa. On tottunut kaupunkielämään ja tulee lasten kanssa toimeen. Boyssa on luultavasti border collieta. Säkä n. 55 cm. Boy on tarhan johtajan mielestä oikea timantti. Boy meni ainoaksi koiraksi Turkuun.

Kuulumisia kodista 21.6.2007

Naatus saapui kahden naisen perheeseemme syksyllä 2002 ja oli tuolloin nimeltään Boy. Naatus näytti kuitenkin niin ilmetyltä Naatukselta, että nimesimme sen uudestaan. (Naatus-nimi on vanha suomalainen Donatus-nimen kansanomainen muoto. Donatus tarkoittaa muuten lähinnä "jumalan lahja".)

Naatus oli tullessaan likainen ja pelkäsi junia, portaita ja liukkaita lattioita. Pian se kuitenkin tottui kerrostaloelämään ja hississä liikkumiseen. Naatus ei tullessaan haukkunut kahteen viikkoon, ja luulimme sen olevan mykkä, mutta yllättäen se sitten haukahti laitapuolen kulkijaa. Edelleenkin Naatus haukkuu hyvin harvoin.

Naatus osoittautui juuri sellaiseksi, kuin Pelastetaan koirat ry oli kuvannut: se on luonteeltaan rauhallinen ja tulee toimeen lasten ja kissojen kanssa. Naatus onkin kuin lammas suden vaatteissa: iso ja mustanpuhuva mutta lempeäluontoinen halikoira. Se myös juttelee paljon urisemalla. Vahtimis-, metsästys- tai paimentamisvaistoa sillä ei ole lainkaan, pelästyypä joskus, kun jänis hyppää sen eteen!

Seuraavana kesänä muutimme maalaistaajamaan rivitaloon, jossa on iso piha. Naatusta ei kuitenkaan voinut päästää valvomatta pihalle, sillä se karkasi oikopäätä heilastelemaan! Sillä oli oma mielitietty, jonka luokse se aina suuntasi. Kun meille syntyi lapsi, ovi pakkasi jäämään helposti auki, jolloin Naatus otti tilaisuudesta vaarin. Niinpä haimme sen pariin otteeseen löytöeläintalostakin. Jos kukaan ei saanut Naatusta kiinni eikä kutsunut poliisia ottamaan sitä kiinni, se kyllä palasi parin tunnin sisällä kotiin.

Naatus oli äärettömän rauhallinen, vaikka pieni poikamme välillä tarttui sen karvoihin. Lapsemme on nyt jo neljän ja Naatus varmaan siinä kymmenen hujakoilla. Naatus ei enää pysty karkaamaan aidan yli hyppäämällä, mutta muuten se on terve ja reipas, kuten sekarotuiset yleensä. Uskomme, että se saa elää vielä vuosia.

Terveisin
Tuuli & Milja

Kuvia kodista 8.8.2007



Takaisin