Nuori Cristo poikakin on kotoisin Kiviölin köyhältä seudulta.
Cristo on varsinainen kauniskasvo pikinenineen ;-)
Tällä kastroidulla nuorukaisella ei ole mitään toisia kissoja vastaan.
Valtavaa sosiaalista kanssakäymistä se ei toisten kanssa ainakaan vielä pidä
mutta on muita kissoja kohtaan ystävällisen vetäytyvä. Ihmisille Cristo on
ystävällinen. Tullaan kastroimaan ennen uuteen kotiin lähtöä.
4.3.07 Cristo poika on tullut takaisin ja kaipaa nyt kovasti omaa kotia itselleen. Poika on hiukan
muuttunut...se on entistäkin sosiaalisempi ja suloisempi. Cristo on kastroitu.
Pojat Cristo ja Jako pääsivät yhteiseen kotiin. Tässä kuulumisia 23.3.07
Terveisiä Cristolta ja Jakolta! Molemmat ovat hyvin kodiksi asettuneet heti ensi hetkestä alkaen,
aluksi wc tuntui turvallisimmalta paikalta, mutta varsin nopeasti pojat uskaltautuivat lähteä
tutkimusretkille uudessa kodissaan. Cristolle uuden elämän omaksuminen on käynyt joutuisammin
kuin ystävällensä Jakolle. Nuori herra on selvästi uteliaampi ja rohkeampi, sosiaalisempi ja
luottavaisempi. Jako on edelleen hieman arkaileva ja harkitsee tarkkaan kuinka tuttuunkin
ihmiseen suhtautuu. Molemmat pojat nauttivat paijauksesta ja ihmisen läheisyydestä, kunhan
rohkaistuvat päästämään lähelleen. Eteenkin Jako muuttuu täysin toiseksi kissaksi
hellyyspuuskan tullen: se kehrää ja puskee, tulee aivan lähelle ja pitää kynsillä kiinni,
tuntuu kuin ei riittävän lähelle pääsisi ja suorastaan sulaa silittelyn alle. Cristo ei
ihan noin läheiseksi ole vielä heittäytynyt, pitää pikemminkin tasaista linjaa ilman
suurempia hellyyspuuskia. Cristo on kaksikosta se liikkeelle paneva voima, kun on kyse
esimerkiksi leikkimisestä tai ruokailusta, toimivaksi keinoksi on osoittautunut suora
katsekontakti emäntäänsä ja asianmukaiset naukumiset.
Päivien kuluessa pojista on esiintynyt varsin leikkisiä yksilöitä. Siinä saavat isotkin
matot kyytiä kun ne kirmaavat asunnon läpi ja leikkivälineeksi kelpaa niin sukka kuin
leikkihiiri. Kevään ensimmäinen kärpänen aiheutti Jakossa varsinaisen pedon esille
tulemisen, sellaista ääntä en ole ennen kissan suusta kuullut. Taitaa olla niin, että
tulevana kesänä asuntooni eksyneet kärpäset saavat kyytiä? :) Ruoka on edelleen molemmille
todella tärkeää, kun toinen menee ruokakipolle, on toisen heti pidettävä puoliansa. Ruokaa
poikiin uppoisi vaikka millä mitalla, kalkkunaleikkeet ja jauheliha ovat saaneet heidät
pauloihinsa. Yksi suurimmista ihmetyksen aiheista on ollut televisio, liikkuva kuva ja
äänet saavat kissat lumoihinsa. Maailman ihmeellisiä asioita?
Kaiken kaikkiaan meidän kolmen yhteiselo on alkanut oikein hyvin, molemmat kissat ovat
tavattoman ihania otuksia, joista löytyy uusia hurmaavia ominaisuuksia ja yksilölliset
luonne-erot alkavat hahmottumaan. Criston ja Jakon elämässä on selvästi omistajansa
mentävä aukko, jahka luottamus vahvistuu ja arkailu haihtuu. Hyvin ovat kuitenkin minut
päästäneet kolmanneksi osapuoleksi heidän väliseen ystävyyteensä. Minun elämäni he ovat
ainakin jo valloittaneet.
Terveisin,
Sanna, Cristo ja Jako