DIMO
Tarhakuvaus:
Dimo on n. 5-vuotias poika,
joka tulee toimeen toisten koirien kanssa, Dimo on rauhallinen ja ystävällinen, mutta ei pidä
altavasta hälinästä ja monista vieraista ihmisistä sen ympärillä.
Tämä tuli testattua 29.11. kun sohvalla makoilevan pojan ympärillä oli parhaillaan 10 suomalaista.
Tälläisessä tilanteessa Dimo murahtaa loppujen lopuksi, mutta ei kuitenkaan pure.
Dimo on pieni n. 35 cm ja on tällä hetkellä todella laihassa kunnossa.
Dimolla on ilmeisesti jotain allergiaa sillä karva oli melko harvaa ja pieniä karvattomia kohtia.
Dino tuli meille 7.1.2004 vahingossa. Mira soitti ja sanoi että se on menossa lopetettavaksi ja kysyi voisinko ottaa Dinon ja käyttää toisessa eläinlääkärissä kuulemassa heidän mielipiteensä. Mietin kaksi sekuntia ja sanoin kyllä. Saman tien lähdimme hakemaan koiraa, ilman mitään valmisteluja, sillä mielessäni oli vain, ettei Dinoa jouduta lopettamaan.
Dino tulee loistavasti toimeen toisten koirien kanssa, ei oikeastaan välitä edes muista koirista. Alussa Dino ei ollut ollenkaan sisäsiisti, mutta oppi asian muutamassa päivässä, eroahditusta lukuunottamatta. Eli pissaa ja kakkaa vieläkin silloin tällöin yöllä (tosin aika harvoin) ja lähes aina työpäivän aikana sisälle...
Kun käytimme Dinon lääkärissä todettiin hänellä olevan korvatulehdus ja paha aliravitsemus sekä kaihi. Korvatulehdus on jo hoidettu, kaihi ei ainakaan vielä ole vienyt paljoakaan Dinon näköaistista ja aliravitsemuskin on parempaan päin. Dino painoi n. 4.4kg tullessaan, mutta nyt massaa on jo huomattavasti enemmän. Dino tuntuu edelleen kovin laihalta, mutta se ei ole enää mitään siihen verrattuna mitä se oli. Eläinlääkäri kertoi, että Dinon normaalipainoiseksi saamiseen menee useita kuukausia. Hammasremontti on ainoa "sairaus" mihin Dino tarvitsee hoitoa, kunnes on vahvistunut hiukan.
Luonteeltaan Dino on todella iloinen ja hiukan itsepäinen haukku. Se on joutunut puolustamaan itseään kadulla ja ilmeisesti ainoa keino millä se tunsi itsensä vaaralliseksi on murina. Dino saattaa vieläkin murista, jos esim. ottaa sen suusta roskaa pois tai siirtää sohvalla hiukan sivummalle. Kun Dino murisee, sitä ei kannata komentaa, sillä murina vain voimistuu. Paras keino on ottaa Dino syliin ja rauhoittaa. Dino ei kuitenkaan ole ikinä purrut ketään.
Dino on iältään n. 8-vuotias ja rotuna on keskikokoinen villakoira (ei varmaan ihan puhdas).
Ulkona Dino ei näin talvella voi olla kuin hiukan, sillä turkki ei ole vielä joka paikasta vahvistunut tarpeeksi. Dino osaa kulkea nätisti hihnassa, eikä vedä yhtään, joten koira sopisi esim. eläkeläiselle. Se tykkää kovasti nukkua kainalossa ja nauttii rapsutuksista.
Dino tykkää paljon ihmisistä ja ulkona ollessa tervehtii kaikkia vastaantulevia iloisesti häntää heiluttamalla ja pyytämällä syliin. Se on ollut jo hoidossakin, eikä ole potenut siellä minkäänlaista eroahdistusta, kun vain joku ihminen on lähellä.
Yksin oleminen on Dinolle se vaikein asia. Dino ulvoo ja haukkuu, sekä kakkaa ja pissaa, vaikka muuten koira on mitä rauhallisin. Asumme kerrostalossa ja meitä on nyt uhkailtu häädöllä, jos emme saa ulvomista loppumaan. Surullisinta tässä on se, että ulvontaa on jatkunut jo kauan, mutta me saimme siitä tietää vasta lähiaikoina. Surullisin mielin teimme päätöksen Dinon uuden kodin etsinnästä. Meillä ei riitä aika kouluttamiseen, joten toivoisimme että Dino saisi ansaitsemansa kodin omakotitalosta tai ihmisen luota joka ei ole paljoa poissa kotoa (esim. ei käy töissä).
Röllin kuulumisia 22.07.2004:
Paino on noussut 6,6 kiloon eli yli 2 kg sSuomeen tulon jälkeen.
Pojalla on nyt kesätukka - hieman on poika muuttunut edukseen sitten tarha-ajan.
Kulkee pihalla vapaana, autokyyti ja uiminen on suurta hubaa.
Syy Röllin kauhean hajuiseen nenävuotoon on selvinnyt: paradontiitti =
hampaiden kiinnityskudoksen tulehdus ja kato. Yläkulmahampaiden kohdalta yhteys
nenäonteloon, ns. fisteli. Eli mätä siirtyi nenään ja sitä sitten niiskuteltiin
ja aivasteltiin ja särkykin on ollut pitkäaikaista; reppanna oli siihen jo kait
turtunut.
Parissa päivässä tilanne on jo hyvä: nenä ei vuoda, eikä koira haise, myös
korvat puhtaat! Ja se on piristynyt, saa juoksuhepuleita vähän väliä.
Bella-villis on ihmeissään kun ulkomaan elävä jaksaa juosta pitkään eikä sitä
saa yhtä nopasti eksytettyä kuten ennen...
Iäksi arvioidaan 8-10 vuotta; päätimme, että se on syntynyt 1995 ja
syntymäpäivää vietetään 29.11., koska PK:n sivuilla olevassa ekassa kuvassa on
se päivämäärä.
Poika on nyt oikea hymypoika, jota voi pusutella - aiemmin ei hajun takia voinut.
....
Rölli on meille rakas, sympaattinen herra, hieman itsepäinen, edelleen
valikoiva kuulo, mutta murina on jo jäänyt pois ja tottelee JOSKUS pelkkiä
käsimerkkejä.
Puolustaa omiaan, vieraiden ei kannata yhtäkkiä taputella isäntäväkeä
olkapäälle, Rölli hyppää vasten ja näykkäsee, ei pure.
Nyt lähdemme 4 viikon lomalle maalle, Rölli pääsee taas uimaan. Ja Bella vahtii
rannalla hädissään, että uppooko se vai ei....
terveisin Eva
Jos niin käy, että minusta tulee hauras ja heikko
Sinä tulet surulliseksi - minä ymmärrän.
Meillä on ollut niin mukavaa aikaa.
Vie minut sinne missä he auttavat minua,
Tiedän, että aikanaan, sinäkin huomaat,
älä sure sitä että sen täytyy olla sinä,
Rölli, Röpe, Röltsi, Herra, Varastonhoitaja - rakkaalla on monta nimeä - nuku
Terveisin
"Vanhempi nainen löysi Dimon kylmissään kadulta.
Hän otti sen kotiin pariksi päiväksi ja ilmoitteli ympäriinsä koirasta,
jos omistaja löytyisi. Omistajaa ei löytynyt, joten hän toi Dimon tarhalle,
koska hänellä ei ollut varaa koiraan.
Dimo saa rabiesrokotuksen viikolla 49."
Viime maanantaina yläkulmahampaat + 3 muuta poistettiin ja tikattiin. Myöhemmin
talvella vielä 3 hammasta poistetaan. Antibiioottia ja kipulääkettä nappaillaan,
kortisooni on jätetty pois.
Rahaa on uponnut helmikuusta 1150 euroa - harkitaan nimen muuttamista Eskoksi.
Teimme periaatepäätöksen, että kerran koira on otettu, niin se hoidetaan ja
sillä siisti.
Rölli siirtyi perheensä ympäröimänä ja kaverinsa Bellan saattelemana
sateenkaarisillalle perjantai-iltana 27.5.2005.
Röllin uurna haetaan kotiin keskiviikkona, saa paikkansa sitten kotipihalta.
ja kivut häiritsevät untani,
niin sinun on tehtävä mitä on tehtävä
sillä viimeistä matkaa ei kukaan ole estävä.
älä anna surusi estää sinua,
sillä tänä päivänä, enemmän kuin koskaan ennen,
rakkautesi ja ystävyytesi punnitaan.
Tulevaa ei kannata surra.
Et haluaisi minun kärsivän,
kun aika koittaa, anna minun mennä.
mutta, pysy luonani loppuun.
Ja pidä minua lujasti ja puhu minulle,
kunnes silmäni ovat sulkeutuneet.
se on ystävyyttä, jota minulle osoitat.
Vaikka häntäni on viimeisen kerran heilahtanut,
niin kivulta ja kärsimykseltä olen säästynyt.
jonka täytyy tehdä päätös.
Olemme olleet niin läheisiä -
älä anna turhaan sydämesi itkeä.
hyvin pikkuinen ja perillä painele menemään koko sydämesi kyllyydestä, enää ei
satu.
Ikävä on kova, kaivaten oma perheesi
Eva Andersson