DIONE
Aluksi Dione tutkittiin ja kuvattiin klinikalla, josta tyttö lähetettiin ortopedin luokse toiselle klinikalle. Dione leikattiin ja parhaillaan se on toipumassa
operaatiosta kipulääkityksen, antibioottien ja Varjupaikin työntekijöiden erityishuomion avulla. Muutaman päivän kuluttua Dionelta poistetaan tikit ja sen
pitää alkaa jalottelemaan säännöllisesti, jotta jalkoja tukevat lihakset saadaan kuntoutumaan ja leikkauksen onnistuminen taattua.
Dione on yksi kultaisemmista ja ystävällisemmistä Varjupaikin koirista. Se on ymmärrettävästi tällä hetkellä hyvin rauhallinen, mutta luultavasti nuoruuden
innokkuus palautuu sen kuntouduttua. Dione etsii kärsivällistä kotia ja paikkaa, jossa se saa olla aluksi rauhassa. Kodin tulee olla sitoutunut tytön
kuntouttamiseen, johon saattaa mennä hyvinkin pitkä aika. Tähän mennessä Dionen ei ole kuultu haukkuvan kertaakaan, mutta tällä hetkellä
on vielä vaikea arvioida mitä tästä tyttösestä kehkeytyy.
Ystävällisyys, kärsivällisyys ja valtava elämänhalu ovat ominaisuuksia, jotka pysyvät tytöllä taatusti myös sen tervehdyttyä täysin.
Se rakastaa myös yli kaiken ihmisten läheisyyttä ja hellyyttä ja saa anovilla silmillään kutsuttua ihmisen häkkinsä ovelta luokseen aina uudestaan ja uudestaan,
vaikka olisi kuinka kiire jo johonkin toiseen paikkaan. Dione palkitsee palaamisesi vinhoilla hännänhuiskutuksilla ja painamalla päänsä kainaloosi.
Dione on säkäkorkeudeltaan noin 55 cm ja siinä on luultavasti jonkin verran rottweileria.
03.06.05 Dione on kuntoutunut todella hyvin, tyttö jaksaa juosta pihalla vapaana ja on elämäniloa täynnä. Dione tulee kaikkien ihmisten kanssa toimeen ja ottaa hyvin kontaktia. Dione tulee toimeen niin urosten ja narttujen kanssa, sekä kissojen. Tytön ei ole kuultu haukkuvan ollenkaan.
Haimme Dionen, nykyään Ressu, kuumana heinäkuun päivänä. Valitsimme sen nettikuvien perusteella, joten jännitys oli hakupäivänä melkoinen. Tyttö oli kuitenkin heti lähdössä kanssamme eikä vierastanut ollenkaan. Suuret suunnitelmat laittaa koira farmarin takaosaan tosin romuttuivat, ja tyttö matkasi laivaan (ja laivasta kotiin) äipän sylissä takapenkillä, pomppien ikkunasta toiseen...
Kotona ensimmäinen ilta ja seuraava päivä oli kyräilyä puolin ja toisin: uroksemme, 7 -vuotias rotikka oli vähän turhan kiinnostunut ja typykkä oli perheenjäsenistä erittäin mustasukkainen. Juuri kun aloimme pelätä tosissaan ongelmia, uros tuntui hyväksyvän tulokkaan kaikkineen, ja Ressu taas alkoi luottaa siihen, että rapsuttajaa ja syliä riittää molemmille. Ja kissakin uskaltautui tervehtimään tulokasta, joka vinkui innosta !
Lapset, 6 ja 8 vuotta, ottivat tulokkaan innostuneesti vastaan, ja ihastus on ollut molemminpuolista ! Neiti on lunastanut suloisuudellaan paikkansa perheessämme 100 %:sti ! Muutamat kengät ovat tosin Ressun hampaisiin joutuneet mutta se on pieni hinta tästä kultakimpaleestamme. Eläinlääkärikin kehui reippaaksi ja terveeksi neidiksi, ja jalat ovat toipuneet erittäin hyvin, alun satunnainen ontuminenkin on jäänyt pois. Ressu myös hyppää sujuvasti sohvalle ja nojatuoliin mikäli pääsee syliin...
Onnellisena uudesta perheenjäsenestä
28.09.2005
Ressu alkoi ontua muutama viikko sitten, eilen kävimme lääkärissä, ortopedillä. Alkuperäisessä operaatiossa oikeaan polveen asennetut tukipinnat ovat alkaneet painaa ja kudokseen kertyy nestettä (polvi on kosketusarka ja turvoksissa). Muuten vanhat leikkausjäljet ok, mikä oli suuri helpotus, koska pelkäsimme pahempaa... Lonkkavaivoja voi tosin tulla vanhemmiten :(
Ressullemme varattiin leikkausaika ensi viikolle, tukipinnat poistetaan ja samalla tyttö steriloidaan. Muuten kaikki on edelleen hienosti, Hönde ja Ressu ovat mitä parhaimpia kavereita, vaikka Ressu onkin repinyt kaikki Hönden rakkaat pehmolelut riekaleiksi :-) Ainoa pikku murhe on ontumisen lisäksi Ressun haukkuminen ja vinkuminen. Neiti on erittäin topakka komentaja kun on uloslähdöstä kysymys. Lenkillä taas kaikkia muita koiria pitää tervehtiä jo kaukaa erittäin kovaäänisellä vinkunalla. Kivaa varsinkin aikaisin aamulla.. :-)
Lisää kuulumisia polvioperaation jälkeen !
27.12.2005
Joulu on nautiskeltu jouluruokia, koko perhe, tosin herkkujuustosta eivät muut päässeet maistamaan: Ressu kävi nappaamassa sen suihinsa (koko palan, n200g). Jos isäntä ei olisi ollut valppaana olisi mennyt toinenkin mokoma ! Kelpasi sitä sitten massu pystyssä pötkötellä sohvalla.. :)
Pukki toi onneksi vähän pureskeltavia luita vastapainoksi !
Polvi ei ole sitten leikkauksen vaivannut, ja neiti onkin muuttunut jos mahdollista vielä aurinkoisemmaksi kuin aikaisemmin ! Tosin lenkillä vahtii kovasti että koko joukko pysyy kasassa, odottelee hitaampia ja komentaa nopeampia...
Ei voisi menosta uskoa, että molemmat jalat on leikattu, neiti hyppii kuin vuorikauris ojien yli ja peuhaa lumessa ! Haukkuu edelleen, mutta onneksi kenkien syöminen on vähentymään päin :)
Monesti olemme ihmetelleet kuinka meille näin hyvin kävi, että saimme tällaisen kultapalan kotiimme !? Suuri kiitos kuuluu tietysti teille PK:n väelle !
Talvisin terveisin
Dione on noin 1,5-vuotias tyttö, joka löydettiin tien penkalta, jonne se oli kylmästi jätetty auton ajettua sen päälle.
Tullessaan Varjupaikkaan Dione ei pystynyt liikkumaan. Se vain makasi paikallaan hievahtamatta ja katsoi auttajiaan surullisesti silmiin.
Valtavaa kipuaan tämä urhea tyttö ei näyttänyt ulospäin, vaan antoi tutkia hyvin rauhallisesti itseään ja kantaa autoon eläinlääkärimatkaa varten.
Dione sai kodin 4.7.2005.
Eeva, Janne, lapset ja Hönde-koira
Eeva ja perhe
Takaisin