DISA

Disa saapui meille 4.6.2003.

Tyttö oli arka kuin mikä, ensimmäisen viikon vietti sängyn alla ja inhosi Repe -dobermanniamme. Repe ei saanut tulla makuuhuoneeseen, liikkua, syödä tai tehdä yhtään mitään; kaikki oli Disan mielestä väärin. Viikkojen kuluessa milei kuitenkin muuttui ja niistä tuli erottomattomat kaverukset, jotka eivät IKINä tapelleet mistään.

Disa on juuri sellainen, mitä seurakoiralta voi ikinä vaatia. Se on kiltti kuin lapanen kaikille ja tulee aina toimeen kaikkien kuviteltavissa olevien ihmisten ja eläinten kanssa. Palveluskoira se ei ole.. Vuosien työn tuloksena se osaa istua, mennä maahan ja antaa tassua =) Disa ei ikinä karkaa ja se saakin käyskennellä aina vapaana hevostilallamme. Kerran unohdin sen yksin ulos moneksi tunniksi ja siellähän se vaan istuskeli turvakasassa odottelemassa.

Syksyllä 2005 Disan paras kaveri, dobermannimme Repe, kuoli yllättäen. Disa oli kuin märkä villasukka, eikä sitä jaksanut oikein mikään innostaa. Marraskuussa 2005 kävin hakemassa sille kaveriksi Beatrixin (nyk. Bertta), nuoren narttu dobermannin. Jo tuli tyttöihin vauhtia! Disa on ollut Bertalle hyvä opettaja miten hevosten ja muiden eläinten kanssa kuuluu käyttäytyä. Se on juuri sellainen luottokoira, jollaista jokainen toivoo.

Tanja


Takaisin