Donald on 14-vuotias, rauhallinen, mutta yllättävän hyväkuntoinen koiravaari. Sen hampaatkaan eivät näytä olevan huonossa kunnossa ikäisekseen. Donald ottaa uudet ihmiset hyvin hillitysti vastaan, antamatta merkkiäkään siitä mitä se mietiskelee. Donald ei ole arka vaan antaa tutkia ja silitellä itseään ja rapsuttelun tauotessa osaa katsoa hyvin anovasti suoraan silmiin ja antaa tassun syliin pyytäen jatkamaan. Donaldilla ei luultavasti ole kovin pitkää aikaa enää sateenkaarisillan tällä puolen ja se ansaitsisi saada loppuelämäkseen turvan ja varmuuden siitä, ettei joudu enää koskaan elämään yksin ja hylättynä. Donald on säkäkorkeudeltaan hieman alle 60cm.
Donaldin ensimmäiset päivät Suomessa:
Haimme vanhan Donaldin 13.04.05 ja tässä hieman terveisiä ensimmäisistä päivistä. Matka Suomeen sujui Nordic Jet Linella oikein hyvin. Tosin autokannelta ylös johtavat portaat tuottivat paniikin, mutta onneksi ihanan ystävällinen kansipoika kantoi hänet mennen tullen. Donald oli hyvin rauhallinen koko matkan. Hän oli saanut peräti kaksi pahoinvointipilleriä, mutta matka oli tasainen. Vilkas 1,5 Cassandra tyttö kävi tutustumassa häneen matkan aikana ja Donald kesti kiljumiset ja hosumiset täysin tyynenä.
Perillä oli ensimmäiseksi edessä täyspesu, joka aiheutti vähän läähätystä. Harjaamisesta Donald tykkää. Hän on kuitenkin vähän surumielisen oloinen ja tuntuu kovasti kaipaavan jonnekkin. Pihaltani aidan raaosta Doland pääsi karkuun, mutta meni vain autoni luo ja halusi istua siellä. Muutoinkin hän ensimmäisen päivän halusi koko ajan autoon takaisin. Eka yö meni valvoessa, mutta toinen yö on jo nukuttu ihan kunnolla. Ruoaksi on saatu makaronia, jauhelihaa ja tonnikalaa rypsiöljyllä. Suurta herkkua ovat välipaloina kalkkunaleikkeleet.
Ja yllätys, yllätys. Donald ei ole pissannut sisälle kertaakaan. Muutoin on ulkona kyllä merkattu kaikki paikat. Ensi viikolla käydään elänäinlääkärillä katsomassa korvatat, suu, sydän ja lonkat.
Hieman ollaan huolissaan tästä surumielisyydestä ja karkaamisvietistä, mutta muutoin on mennyt hyvin.
t. Donaldin mamma ja musteri
28.5.2005
Donald on ollut Suomessa nyt 1.5 kuukautta. Hassua, tuntuu kuin se olisi ollut
täällä jo vaikka kuinka kauan. Donald on pikku hiljaa sopeutunut ja hyvin menee.
Arkuus on poissa. Häntä pystyssä ja lenkit maistuivat. Kuvittelimme saavamme
raihnaisen vanhuksen, mutta herra on kova menemään, sopeutuu kuitenkin
taluttajan rytmiin. Irti päästessään sen häntä nousee pystyyn ja meno kovenee.
Donald on aika välinpitämätön lasten ja tuntemattomien ihmisten suhteen, mutta
naapureistani se jo tykkää ja sallii rapsutuksen.
Donald on yllättävän ronkeli ruuan suhteen. Mikä tahansa ei maistu.Ainostaan
Gourmet. Napit se osaa erotella lihasta ja täysliha on suurta herkkua. Kävimme
eläinlääkärissa, joka tutkittuaan Dolandin sanoi sen olevan ihan hyvässä
kunnosa, vain hampaista poistettiin hammaskivi ja kynnet leikattiin.
Eläinlääkärin mielestä Donald ei ole suinkaan 14-vuotias vaan lähemmäs 10 ehkä
jopa hieman alle.Mistä lie aikanaan tuo tieto tarhalle 14-vuoden iästä tullut?
Muutaman kerran on täytynyt näyttää kuka on rouva talossa, mutta se on oppinut
hyvin nopeasti. Donaldin mielestä negatiivista varmasti ovat emännän pitkät
työpäivät ja lenkkiapulaisista ja seuraneideistä huolimatta se on hyvin
identifioitunut yhteen emäntään,muista ei ole niin kauheasti väliksi. Paitsi
mitä nyt silloin, jos ne rapsuttavat ahkerasti ja antava herkkuja. Dolandin
ajoittainen uikutus ja malttamattomuus aamulenkille pääsystä saavat emännän
joskus hermostumaan, mutta kun sen laittaa ulos narun päähän odottamaan, niin
hän rauhoittuu ja odottelee emäntää tyynesti lenkille.
Kohta alkaa Dolandilla 2 viikon kesämökkiloma!
Hyvää kesää!
t. Donaldin mamma ja musteri
