Esmeralda kissa on kaunis kuin mustalaisneito. Sen turkki on kauniin kirjava ja siihen
kiinnittää heti huomiota. Ehkäpä juuri se on ollut Esmeraldan onnettomuus, huomiota herättävä kauneus...
Tyttönen eli Paldiskin kadulla, jossa sitä kiusattiin ja sille aiheutettiin tahallisesti
pahoja vammoja. Lopulta Esmeralda löysi, pentuineen, turvapaikan vanhan rouvan luota. Tuolloin se
oli hyvin huonossa kunnossa, pahoinpidelty ja nälkiintynyt. Vanha rouva pyysi Kassiabilta apua ja niin
tyttö tuotiin Tallinnaan. Lääkärissä huomattiin että muut vammat kyllä paranisivat mutta toisen silmänsä
Esme oli menettänyt ja se ommeltiin kiinni. Kissatyttöä tämä silmän puuttuminen ei häiritse. On käsittämätöntä
että kaikkien sen kokemien kauheuksien jälkeen Esmeralda uskoo vielä ihmisen hyvyyteen. Se rakastaa
olla sylissä, kehrätä ja se on kaikesta huomiosta hyvin kiitollinen. Esme on ansainnut rakastavan ja
huolehtivan kodin, jossa sen ei tarvitse enää koskaan tuntea kipua ja pelkoa. Se antaa vastalahjaksi
omalle rakkalle perheelleen iloa ja hellyyttä. Esmeralda on steriloitu.
3.11.06.
Esmeralda neitokainen on nyt sitten matkannut Suomeen kotihoitoon Pirkkalaan. Matka sujui Esmen kanssa
hienosti. Välillä boxista jokunen kysyvä naukaisu kuului "Eikö tämä reissu jo pian ole ohi?"
Hoitopaikassa on koiria joihin Esme on alustavasti tutustunut matkan päästä. (Lue: oven raosta
kurkkimalla.) Eiköhän koiratkin vielä tutuiksi tule. Esme nyt ensin vähän katselee ja fiilistelee uutta
paikkaansa. Pian päivitellään taas sitten uutta tietoa likan mielipiteestä mm. Suomesta, koirista
ja kaikesta. :-)
Kuulumisia hoitokodista 13.11.06/Pirkkala
Esme on niin kiltti ja rauhallinen rouva että välillä tuntuu että se on elänyt enemmän kuin ikänsä... ainakin kahdeksan yhdeksästä kissanelämästä.
Ei tuollainen tyyneys ja viisaus mistään muusta synny kuin siitä että on nähnyt ja elänyt paljon... ehkä joskus liikaakin.
Esme on hyvin hyvin ihmisrakas, itse asiassa ihmiset ovat sille se Ykkösjuttu, tonnikalan ohella, ei niinkään toiset kissakaverit tai mattojen rullailu tai hiirillä leikkiminen...
Se rakastaa olla lähellä, rauhassa, ilman mitään häsläämistä ja hätiköintiä. Kehräys yltyy välillä niin kovaksi että luulen sen kuuluvan naapuriin saakka...
Esme viihtyy myös omissa oloissaan pitkiä aikoja tarkkaillen ympäristöään ja suorittaen hyyyvin huolellisia pesuhetkiä :)
Elämä koirienkin kanssa sujuu Esmeltä, se sietää niitä, kunhan eivät ihan rupea nenille hyppimään, sitten kyllä puolustaudutaan kynsin ja sähinöin niinkun kunnon kissan kuuluukin. Mutta rauhallinen ja seesteinen yhteiselo koirien kanssa on ihan ok, kuten myös toisten kissojen, vaikkei Esme niiden seuraa välttämättä kaipaakaan.
Esmeralda rakastaa tonnikalaa ja kuivaraksuja, märkäruuille se lähinnä nyrpistelee. Hiekkalaatikkokäyttäytyminen on täydellistä niinkuin tälläiselle leidille tietysti on luontevaakin.
Kaiken kaikkiaan Esme on mahtava, hyvin kaunis ja kultainen kissa, joka odottaa pääsevänsä ikiomaan rauhalliseen kotiinsa nauttimaan lämpimistä pesistä, silityksistä ja kaikin puolin nautittavasta kissanelämästä :)
Kuulumisia kodista 29.12.06
Heippa!
Ajattelin nyt kirjoittaa vähän kuulumisia, kun on jo muutama päivä mennyt Esmen seurassa.
Matka hoitajalta kotiin meni hyvin, vähäsen tyttö maukui mutta ei muuten mitään. Kotiin
kun päästiin niin avasin kantokopan oven ja ajattelin että saa tyttö tulla ihan omia aikojaan
pois, mutta Esmehän sitten tassuttelikin saman tien tutkimaan uutta paikkaa.
Ensimmäisen illan Esme vähän kuulosteli ja nukkui eteisen lattialla pitäen minut koko ajan
näkyvillään. Hiekkalaatikonkin paikan oppi heti kylppäristä. :)
Seuraavana aamuna tyttö oli pari tuntia yksin kun kävin koululla joulujuhlassa, kehräten
ja jalkoja puskien otti vastaan kun tulin takaisin.
Jouluaatto oltiin ihan kaksin kotona ja oli Esmeäkin lahjan muodossa muutamakin tuttu muistanut.
Laitan tähän liittenä kuvan josta huomaa että meillä oli kyllä rento ja mukava ilta.
Nyt tuntuu että Esme on oikein yllättävänkin hyvin sopeutunut, yöt tyttö nukkuu sängyn
jalkopäässä ja aina kun haluaa silityksiä (mitä tapahtuu usein) tulee typykkä puskemaan jalkoja
kehräten. Vieraitakin on käynyt ja näihinkin Esme suhtautuu oikein hyvin, ensin katselee hetken
pienen matkan päästä ja sitten vaan silityksiä kerjäämään. :)
Olen kyllä todella kiitollinen että sain antaa Esmelle kodin, on se niin ihana kissa. Ja
toivottavasti Esmekin nauttii olostaan yhtä paljon täällä minun kanssani.
Tällaisia terveisiä tällä kertaa, lisää sitten kun päästään oikein kotiutumaan. :)
-Karoliina
Kuulumisia Esmeraldan ja Shellyn yhteisestä kodista 25.9.2007:
Tytöt ovat sopeutuneet toisiinsa yllättävänkin hyvin, usein makoilevat sängyssä melkein kylki kyljessä,
mutta vain melkein. ;) Ovat myös keksineet erittäin hauskan leikin että heti kun mennään nukkumaan niin
nämä kaksi neitiä päättävät aloittaa hurjan rallaamisen ympäri kämppää ja tykkäävät sitten jatkaa sitä
tahtia monta tuntia.
Esmestä on kuoriutunut kyllä oikea hellyydenkipeä ihanuus. Tulee silloin tällöin sohvalle syliin asti
makaamaan tai ainakin johonkin lähelle. Ja kovasti tuntuisi juttua riittävän, varsinkin kotiin tullessa.
On myös tuo nirsoilija oppinut märkäruokaa syömään, ennen vain ravistettiin tassua ja käännettiin selkä.
Nykyään tarvitsee vain kutsua paikalle ja ruoka katoaa heti. :)
Eli kaikin puolin meillä menee loistavasti, typyköistä paljastuu jatkuvasti uusia puolia ja rakkautta
jaetaan puolin ja toisin.
Terveisin, Karoliina
