Jusussa tuntuu yhdistyvän kaksi erillistä pikkukoiraa. Toinen on todella arka joka toivoo vain, ettei sitä kukaan huomaisi. Se mm. pissasi alleen säikähtäessään tarhan käytävällä kaikuvaa meteliä, vieraita ihmisiä ja ohi kävelleitä isoja koiria. Jusu antoi itsestään todella reppanan kuvan ottaen vastaan hellyyttä koko pieni ruumis täristen. Ääni kellossa muuttui kuitenkin ulos päästyämme. Jusu oli edelleen hiukan varautunut eikä halunnut tutustumaan tullutta isompaa narttukoiraa, eikä muitakaan koiria, lähelleen. Se kuitenkin käveli reippaasti ympäriinsä ja haisteli ja merkkaili puskia jo suhteellisen itsevarmasti. Pysähdyimme rupattelemaan ja Jusu teki elämänsä löydön. Se bongasi yhden (ihmis)tytöistämme ja päätti välittömästi rakastua juuri tähän. Se kietoi kerta toisensa jälkeen pienet töpäkät tassunsa tytön käden ympärille ja tuntui keskittyvän täydellisesti vain rakkaudentäyttymykseensä. Rakkauden kohteen lähestyminen, toisen koiran taholta, sai Jusun aivan suunniltaan ja se ajoi tunkeilijat raivokkaan päättäväisesti pois. Tietenkin tarhastressillä, ja sillä, että tämän tytön kotona oli nartulla juoksut loppumaisillaan, oli osuutta asiaan, mutta olin täysin hämmästynyt Jusun päättäväisyydestä pitää "löytö-tyttönsä" itsellään. Jusu ei siis olekaan mikään turha ukko vaan sen pieneen pötkyläkroppaan mahtuu aikamoinen pläjäys omaa tahtoa ja luonnetta.  

Vaikka noin 6-vuotias Jusu onkin fyysisesti 'naurettavan' pieni, patukkamaiset länkisääret kannattelevat herraa noin huiman 25 senttimetrin korkeudessa, se tulee vaatimaan päättäväisen, keskimääräisesti hyvähermoisen ja johdonmukaisen omistajan jolla on aiempaa koirakokemusta. Jusu tullaan luultavasti kastroimaan tarhalla ja sen yksi rempallaan oleva hammas tullaan samalla tarkistamaan.

Jusun uuden omistajan tulee ymmärtää, ettei koiran pieni koko tarkoita, että se olisi todellisuudessa yhtään isompia lajitovereitaan vähemmän koira. Se tulee tarvitsemaan vastaavalla tavalla rakkautta sekä selkeät rajat elämäänsä.  Jusu voisi sopia tämän hetkisillä tiedoilla kerrostaloasukiksikin, se ei puolustuspuheitaan lukuun ottamatta haukkunut tarhalla lainkaan. Ihmiselle, joka kaipaa luonteikasta, mutta omistautuvaa ja ihmisystävällistä koiraa, voisi Jusu olla aika nappi valinta.

 

Jusu sai kodin elokuussa 2008.