Kelli, Kalli ja Killu ovat syntyneet 1.6 2005. Ne ovat samaa neljän koiran
pentuetta, joista yksi sai jäädä omaan kotiinsa. Nämä sisarukset ovat siis
eläneet yhdessä koko tähänastisen elämänsä ja ovat kasvaneet hyvin kiinni
toisiinsa. Ymmärrämme, että perheet, joilla olisi mahdollisuus ottaa nämä
kaikki kolme itselleen ovat todella harvassa. Näin ollen toivommekin
kodeissa, jonne nämä pienet haukkulit muuttavat, olevan ennestään
eläinkavereita. Tulevien kotien tulee myös varautua siihen, että nämä
kolme sisarusta ikävöivät aluksi taatusti toisiaan. Jo nyt, jos joku
lähtee eri aikaan ulkoilemaan, ovat kaksi muuta aivan hädissään ja etsivät
kolmikkonsa puuttuvaa jäsentä. Kelli, Kalli ja Killu ovat tottuneet myös
kissoihin ja ne tuntuvat olevan ystävällisiä ihan kaikkea kohtaan. Ne ovat
tottuneet nukkumaan ihmisen kanssa sängyssä ja ne kaikki kolme makoilevat
nytkin sylissäni sulassa sovussa tätä kirjoittaessani. Näistä koirista on
pidetty kodissaan todella hyvää huolta. Perheessä jossa ne aiemmin elivät
asui isoäiti, joka huolehti koirista toisten ollessa töissä ja omissa
puuhissaan. Tämä vanha nainen kuoli ja perheestä tuntui etteivät he pysty
pitämään ja huolehtimaan enää niin monesta koirasta.
Killu on syntynyt pesueen toisena kello 14.05. Se on aika rauhallinen ja
sisartensa tapaan hyvin hellyydenkipeä. Killu on koko perheen
huolehtivaisin ja joka aamu vanhassa kodissaan se pesi jokaisen kissan ja
toiset koirat. Killu hyppii mielellään korkeiden keppien ja esteiden yli
ja siltä voisi löytyä potentiaalia vaikkapa agilityyn. Killu osaa käskyt:
istu, siia, sitsi, oota, lõpeta ja sina ei tule. Killu on kastroitu.
Kaikki kolme sisarusta ovat tottuneet kuulemaan kiitoksena sanan "tubli".
Niitä on kutsuttu luokse taputtamalla käsiä yhteen. Pikku perhe on
tottunut syömään kodissaan pienten koirien kuivaruokaa runsaan veden kera.
Hoitokodissaan niillä on koko ajan kuivaruoka esillä ja iltapalaksi
syödään sitten lisäksi jotakin parempaan. Kalli ja Killu kulkevat aika
hienosti hihnassa, mutta ilmeisesti Kelli on tottunut ulkoilemaan vapaana,
koska sitä vähän pelottaa talutushihna.
4.8. Killu voi hyvin.
Nimeäkin yritettiin vaihtaa Jumiksi, mutta ei onnistunut, vaan Killu on Killu :)
Tarhalta haku, auto- ja laivamatkat sujui hyvin, ja ero Kallista ja Kellistä kävi terminaalissa aivan huomaamatta.
Kotona Chihu (Natalie 11v.) näytti Killulle marssijärjestyksen eli Natalie on ehdoton pomo.
Kissan kanssa (Sulo 2v.) oli alkuun vähän ongelmia..:
Killu piti minua hereillä melkein koko yön. Se itki ja raapi ulko-ovea. ja jahtasi kissaa..
Kissalta kun oli kynnet leikattu (ettei revi Killun silmiä) niin sillä ei ollut parkettiin mitään pitoa.
Killu n.5 aikaan yöllä jahtasi suloa, ja sulo hyppäsi pöydälle.
Ilman pitoa sulo lensi samantien pöydän toisesta päästä alas, pari kynttilää mukanaan.
Niimpä Sulo ei suostunut kahteen päivään tulla pois sohvan alta..
Ja sekös Killua kiinnosti. Nyt sujuu jo paremmin, Nukkuvat jopa viereisissä tuoleissa, samassa sängyssä, ja varovasti haistelevat toisiaan.
Tänään tosin tuli pientä kärhämää, kun Killu olisi Halunnut ottaa Sulon hiiren.
Me ollaan nyt Killun kanssa käyty lenkillä n. 2-3 kertaa päivässä. 2 tai 1 vähän lyhyempää kävellen, ja 1 hieman pidempi, osittain hölkäten.
Aluksi Killulla oli kamala yskä. Se yski aivan kamalasti! Yskä ja kaonta vaan yltyi, kun Killua talutti!
Niimpä vaihdoimme pannan valjaisiin, ja hihnan flexiin. Yskiminen vähentyi, mutta ei loppunut kokonaan.
Ei muuta kun nokka kohti robbaria, uusia valjaita ostamaan. Sieltä sitten löytyikin vedonestovaljaat!
vaikeahan ne oli aluksi pukea, mutta killua ei enään yskitä lenkeillä, ja killun köhiminenkin on jo melkein kokonaan loppu muutenkin! Killu käy Saunassa ja suihkussa täyttä päätä.
Eilen papan kanssa meni ihan näin miesten kesken saunomaan. Killu siellä köllötteli ylälauteilla ja nautti lämmöstä. Se ei ole (ainakaan toistaiseksi) ottanut Natalieta tai suloa laumakseen, enimmäkseen se seuraa minua tai mammaa. Killu on ollut nyt aika hyvin sisäsiisti. Ekana yönä oli pissinyt natalien pehmolelu hevosen päälle, ja kun me mentiin äitin kanssa saunaan, niin se tuli vähän paniikkiin ja se raapi saunan ovia, ja lopuksi pissi keittiön matolle. Ei muuta. Hihnassa ollaan vielä pidetty pihalla, kun ei aitoja ole. Rajoja näytetään, ja luulen, että vaikka sen päästäisi, niin ei se minnekkään uskaltaisi mennä. Sen verran toiset koirat ja vieraat miehet (joilla on lippis päässä!) pelottaa. Emme osaa sanoa mihin tämä Killun pelko lippispäisiä miehiä kohtaan liittyy, mutta johan on kiva kaveri heti kun käy vaan istumaan ja laittaa lakin syrjään. Killu nukkuu yöt minun, Kaisan, nuorimman lapsista, vieressä. Yleensä kun tässä tietokoneella naputtelen, niin killu tapaa nukk ua tietsikkapöydän alahyllyllä.. Kynsiä ei olla vielä leikattu, kohta sekin on edessä. On se niin suloinen ja kiltti, että tuskin siinäkään on ongelmia :)
Paljon kaikkea hyvää teille kaikille!!
Terveisin: Kaisa, Aija, Ja Killu
