Häkin verkossa lukee kyltti "ei saa kävelyttää". Katarina kuitenkin huikkaa minua ottamaan kyseisen häkin asukin, nuoren narttukoiran ulos testaamaan toisen koiran suhtautumista muihin tyttökoiriin. Kuulen syyksi uuden ystäväni Lalan lenkkeilykieltoon, ettei tämä typykkä seuraa saatuaan haluaisi jäädä enää yksin ja on opetellut todella tehokkaan tassukietomistekniikan saadakseen vierailijat jäämään luokseen häkkiin. Ajattelen häkkiin palauttamisen ongelmallisuuden olevan myöhemmän ajan murhe ja kiinnitän typykälle hihnan ja lähdemme matkaan.

Lala suhtautui toiseen tyttökoiraan innokkaasti, se toivoi uudesta ystävästä mahdollisimman vauhdikasta painiseuraa. Lala leikki mielellään ja pysyi liikkeellä ystävällisellä asenteella. Vauhdikkuudesta ja eleistä pystyi kuitenkin päättelemään, että tällä nuorella neidolla oli itsetunto ainakin osittain kohdillaan, Lala ei varmaankaan jäisi helposti muiden jalkoihin, joskaan ei itse haastanut kyllä kellekkään riitaa ja oli innokkaasti menossa tutustumaan muihin koiriin.

Ulkoillessa Lala veti hihnassa jonkin verran, mutta meno tasaantui huomattavasti Lalan saatua haistella pienen hetken. Pieniä pyrähdyksiä lukuun ottamatta Lalan vetäminen pysyi kurissa, normaalisti yhdellä kädellä hallittavana. Ero vetämisessä oli huomattava jo pienen yhteisen kävelypätkän jälkeen, pahimman latauksen purkamiseen ei kulunut kauaa. Lala kuuluu niihin koiriin, joiden luonteeseen kuuluu olennaisena osana touhuaminen ja reipas liikkuminen, joten on varsin todennäköistä, että säännöllinen liikunta ja muu yhteinen tekeminen ihmis- ja/tai koiraseurassa tulee tasaannuttamaan kaikkea käyttäytymistä Lalan kotiuduttua.

Uimista tämä aurinkoinen neito tuntui rakastavan ja se meni lyhyen hihnan pituudelta järveen ja kun se ei vieläkään ylettynyt kastautumaan, laskeutui nokkela neito itse makaamaan matalaan veteen. Jotenkin kaikki oleilu Lalan kanssa oli varsin positiivista, se tykkäsi muista koirista ja ihmisten kanssa käyskentelystä ja seurustelusta. Lala on nuorelle koiralle tyypillisellä tavalla energinen, mutta kokonaisuutta ajatellen on lähes ihme, ettei se sählännyt ja riehunut enempään, olihan se ollut ainakin sen päivän ollut totaalisessa ulkoilutuskiellossa.

Ja sitten pääsimme takaisin häkkiin. Ajattelin saavani veroiseni vastuksen, mutta alle puolen tunnin kiireetön ulkoilu oli tehnyt tehtävänsä. Lala yritti muutaman kerran hypätä minua kohti ja livahtaa vaivihkaa mukanani ulos häkistä, mutta suoriuduimme erostamme yllättävän normaalisti ja pääsin häkistä ulkopuolelle muutamassa minuutissa. Lala jäi katsomaan perääni hiljaa. Se tuntui katsovan suoraan sydämeeni aina kun myöhemmin ohitin sen häkin muiden koirien kanssa. Lala on kaiken kaikkiaan peruspositiivinen, hyväntahtoinen ja varsin aseistariisuva persoona. Lala ei varmastikaan kaipaa mitään ihmeellistä arkeensa uudelta omistajalta, sille riittää tavalliset rutiinit ja jokin sallittu väylä purkaa nuoren koiran psyykkistä ja fyysistä energiaa.

Lala sai sukunimen Land, koska se tuntuu olevan kotoisin jostain kauniista, jopa hiukan taianomaisesta paikasta. Lalan tarinalle toivoisi taianomaista loppua, tasapainoista ja onnellista loppuelämää juuri sen oikean ihmisen vierellä.

Lala sai kodin elokuussa 2008.