MIUSU (ent. Nipsutin)
Nipsutin on pieni kissaneito, joka kiinnitti huomioni kauneudellaan ja rauhallisuudellan.
Nipsuttimen turkki on kauniin värinen ja hiukan pidempi kuin "perusmaatiaisella".
Neiti on ihan tavallinen kissanpentu: utelias ja leikkisä. Se juttelee paljon ja
kiehnää jaloissa. Koirista neiti ei välitä pätkän vertaa,
vaan kävelee suoraan nenän edestä. Tietysti koiran ruokakuppi piti
myös mennä tarkistamaan, jolloin koiralta tuli murinaa. Tästä ei
Nipsutin välittänyt vaan jatkoi tutkimusretkeään.
Välillä neitonen ehtii hetken lepäämään, mutta sitten
tullaan taas juttelemaan ja vaatimaan huomiota. Ikää Nipsuttimella on arviolta
6 kuukautta ja neitokainen on steriloitu.
Kerrassaan ihastuttava pikkuinen!
Kuulumisia uudesta kodista 21.4.2007
Jo pääsiäismaanantain iltana (oltiin kahdeksalta illalla kotona) Miusu
kokeili ensimmäisen kerran lähtisikö meidän "teini" mukaan leikkeihin. Ihan
vielä silloin ei yhteiset kemiat toimineet niin hyvin. Heti kyllä sekä Miusu
että Kitta yrittivät tutustua toisiinsa, kovasti haistelivat ja seurailivat
toistensa tekemisiä. Meidän vanhuskin kävi nuuhkimassa Miusun, mutta ei sen
kummemmin noteerannut!
Parin tunnin tutustumisen jälkeen Miusu alkoi ravaamaan ympäri taloa, ja
ensimmäisen kerran näin sen nukkuvan vasta tiistaina n. 17 aikoihin!! Ruoka
on maistunut koko ajan, ja energiaa riittää!
Nykyään Miusu ja Kitta leikkivät todella paljon yhdessä, ja tulevat
eritättäin hyvin toimeen keskenään, vaikka kyllä Miusu jaksaa yksinäänkin
leikkiä..
Kova tyttö puremaan tuo Miusu, mutta lopetta käskystä hienosti.. Leluksi
kelpaa mikä vaan liikkuva :)
Tällä viikolla Miusulla on ollut kova hinku ulos, kun on tajunnut että Kitta
aina välillä livahtaa sinne. Onpa Miusu sylissä käynyt postilaatikollakin,
mutta se pelottaa hieman.
Täällä siis voidaan oikein hyvin, ja koko ajan vain paranee =)
Terv.
Emmi ja Miusu
Kuulumisia kodista 3.9.2007:
Miusu on kotiutunut viidessä kuukaudessa hyvin! Kisusta on tullut meidän
pesueen lellikki, mikä välillä pännii kahta muuta kissaamme. Miusu osaa
vaatia haluamansa tavalla tai toisella. Alku aikojen pureminen on loppunut
lähes tulkoon kokonaan, mutta jos oikein pitkän maukumisenkaan jälkeen
haluamaansa ei tipu, niin vielä saattaa yrittää "kovistella". Kieltämällä
kyllä osaa jo lopettaa, mutta pientä uhmaa esittelee välillä!
Pari ikävääkin juttua on mahtunut näihin kuukausiin. Ensin tuli melko paha
ientulehdus, joka onneksi hoitui penisilliinikuurilla (oli melkoisen
hankalaa yrittää antaa nestemäinen kuuri). Eläinlääkärikin sai kuulla mitä
mieltä Miusu oli penisilliini piikistä, jonka sai! Lääkärin kädet olivat
raapaleilla ja piikki osui ensin Miusun korvaan, kun tyttö alkoi riehumaan.
Heinäkuussa Miusu alkoi oksentamaan kaiken mitä suuhunsa laittoi. Vesikään
ei pysynyt sisällä, muuta kuin antamalla millin mitalla pieniä määriä ja
usein. Neljän päivän paaston jälkeen alkoi olotila jo normalisoitua ja
pienet määrät ruokaa pysyi sisällä. Eläinlääkäri ihmetteli taas, kun kisu
juoksi ja leikki normaalisti koko neljän päivän ajan, vaikka ruokaa ei ollut
saanut yhtään. Lääkäri totesi vain, että ei voi kovin sairas olla, jos
kerran ruokahalua riittää (Miusu olisi syönyt koko ajan jos vain olisi
ruokaa laittanut) ja leikki sujui normaaliin tahtiin, eli aamusta iltaan ja
vauhdilla.
Nyt onkin loppukesä ja alkusyksy mennyt ilman mitään sairastelua. Miusu
alkaa kasvoistaan näyttämään jo enemmän "aikuiselta" kisulta ja käytöskin
vain paranee. Ensimmäiset kerrat Miusu on tyytyväisenä nukkunut sylissäni
vasta nyt, aiemmin Miusu tyytyi rapsutteluihin, mutta halusi nukkua omissa
oloissaan. Luottamus toisiimme alkaa olla todella korkea! Aina kun Miusun
ohi kävelee, se tervehtii maukumalla.. Suloinen pikku-likka, joka rakastaa
leikkiä puolivuotta vanhemman kissamme kanssa! Täällä elämä hymyilee ja
aurinko paistaa, vaikka ulkona sataa vettä!
T: Miusu ja Emmi
P.S. Liitteenä pari uutta kuvaa Miususta, eli "Mupsusta"..
