Tämä on yleisopas jokaiselle, joka aikoo ottaa löytökoiran. Opas on suunnattu lähinnä ihmisille, jotka ottavat koiran Tallinnan koiratarhalta, mutta samat säännöt pätevät myös suomalaisiin hylättyihin koiriin. Koirat ovat samanlaisia niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Kulttuurierot vaikuttavat koiran kasvatusmetodeihin ja sitä kautta myös koiran luonteen muodostumiseen. Oppaassa mainittavat ongelmat voivat tulla vastaan minkä tahansa koiran kanssa, niitä ei pidä yleistää vain Tallinnan löytökoiriin.

Ennen koiran hankintaa

Koiran hankinta pitää olla loppuun asti harkittu juttu. Koiraa tai mitään muutakaan eläintä ei saa ottaa säälistä tai hetken mielijohteesta. Koirat elävät usein yli kymmenen vuotta, joten kyseessä on pitkäaikainen sitoumus ja harvoin yhteiselo eläinten kanssa sujuu täysin ongelmitta. Koirat tarvitsevat paljon aikaa päivittäin. Niitä pitää ulkoiluttaa säännöllisesti useamman kerran vuorokaudessa, ne tarvitsevat virikkeitä ja hellyyttä. Liian vähäisestä liikunnasta, virikkeettömästä elämästä tai huomion
puutteesta kärsivä koira kärsii usein henkisesti, vaikka fyysisiä oireita ei tulisikaan. Turhautunut tai masentunut koira purkaa pahaa oloaan niin ihmisiin, itseensä kuin ympäristöönkin. Koira saattaa mm. järsiä huonekaluja ja tavaroita, menettää ruokahalun, järsiä häntäänsä tai käyttäytyä agressiivisesti. Ennen koiran ottamista tulee siis miettiä tarkkaan, onko elämäntilanne sellainen, että koiralle on tarpeeksi aikaa. Koira elää ihmisen armoilla, joten vastuu on suuri.

Koiran hoitaminen maksaa melko paljon koiran koosta huolimatta. Jokainen koira tarvitsee säännölliset eläinlääkärintarkastukset, rokotukset ja koirille voi tapahtua onnettomuus tai tulla sairaus, jonka hoitaminen vaatii paljon rahaa. Ruokakustannukset vaihtelevat paljon koiran koosta ja ruokinnasta riippuen. Monet koirat ovat myös allergisia, jolloin kustannukset saattavat nousta erikoisruokavalion myötä. Tietyn tyyppiset koirat tarvitsevat myös säännöllisen trimmauksen. Koirista voi joutua maksamaan myös vuosittaisen koiraveron paikkakunnasta riippuen.

Jokaisen koiran kanssa tulee vastaan myös ongelmia. Ongelmat voivat olla hyvin eri tyyppisiä ja tasoisia. Suurin osa niistä johtuu koiran aiemmista kokemuksista ja koiran uudelleen kasvattaminen voi olla hidasta ja työlästä puuhaa. Johtajuusongelmat ovat hyvin yleisiä niin kennelkoirille kuin löytökoirillekkin. Jos siihen ei puututa tarpeeksi ajoissa, tilanne saattaa kehittyä lähes mahdottomaksi. Herkät ja kerran hylätyt koirat voivat kärsiä myös eroahdistuksesta, mikä ilmenee mm. haukkumisena, tavaroiden rikkomisena, perään pyrkimisenä ja ulostamisena sisätiloihin. Mahdollisiin ongelmiin kannattaa varautua jo etukäteen, vaikka suurin osa löytökoirista onkin hyvätapaisia ja vähäongelmaisia. Pitää miettiä onko aikaa ja resursseja selviytyä myös ongelmatilanteissa. Joku koira saattaa pelätä miehiä, toinen autoa, lapsia tai kovia ääniä. Koiran tilanne vain pahenee entisestään, jos se hylätään uudelleen ongelmien ilmetessä. 

Koirien käytös tarhaoloissa kertoo aika paljon millainen koira on normaaleissa kotioloissa, mutta monta kertaa koirien luonne saattaa myös muuttua. Esim. arasta ja rauhallisesta koirasta tuleekin valpas ja energinen, koppiaan järsivästä ja ketjussaan koko ajan hyppivästä stressaantuneesta ja turhautuneesta koirasta tuleekin rauhallinen "sohvaperuna".

Ennen koiran hankintaa tulee miettiä millainen koira on elämäntilanteeseen sopivin. Tärkeimmät kriteerit ovat koiran ikä, sukupuoli, koko ja luonne. Pennut tarvitsevat yleensä enemmän aikaa kuin aikuiset koirat. Monet pennut järsivät paikkoja hampaiden vaihtuessa ja sisäsiistiksi oppiminen ei käy käden käänteessä. Tosin aikuisenkin koiran voi joutua opettamaan sisäsiistiksi koiran taustasta riippuen. Jos kodissa on ennestään koiria, pitää miettiä sopiiko laumaan paremmin uros vai narttu, nuori vai vanha, suuri vai pieni, alistuva vai dominoiva. Muutenkin kannattaa miettiä tarkkaan millainen koira on mieleinen. Toiset tykkäävät rauhallisista sohvan valtaajista, toiset taas energisistä ja haasteellisista koirista. Perheessä olevat muut eläimet ja lapset asettavat aina lisävaatimuksia valittavalle koiralle.

Jos tarkoituksenanne on teettää tulevalla koirallanne pentuja, rescuekoira ei ole siihen tarkoitukseen sopiva. Seuraavat perustelut liittyvät lähinnä Tallinnasta tuotuihin rescuekoiriin. Todella moni koira on erotettu emostaan aivan liian aikaisin, esimerkiksi 4 viikkoisena erotettuja pentuja näkee paljon. Nämä koirat eivät ole välttämättä omaksuneet taitoja hoivata ja hoitaa pentuja, koska eivät ole saaneet kokea itse sitä omalta emoltaan. Monet kaduilla olleet koirat ovat joutuneet pahoinpitelyn tai onnettomuuden uhreiksi. Koirilla saattaa olla luustossa, sisäelimissä ym. vaurioita joita me emme näe, eikä niitä ole huomattu, mutta tulevat esille mahan kasvaessa ja painaessa yhä enemmän tai itse synnytyksessä. Koska koiran taustoista ja sukutauluista ei ole tietoa, koiralla saattaa olla joku periytyvä vika / sairaus, jota ei ole huomattu niin Suomessa kuin Virossakaan ja jos sairaus / vika on dominoivana geeninä, se periytyy myös jälkeläisille. Tallinnasta tuotavat nartut ovat monesti saaneet pentuja aiemminkin ja siksi pentuja tuleekin usein yli kymmenen. Kodin pitäisi miettiä jo etukäteen; mistä hyvät kodit kaikille pennuille, onko emolla voimia / fysiikkaa hoitaa kaikkia pentujaan, onko koiran ottajalla jaksamista hoitaa yli kymmentä pentua. Pentujen asianmukaiset rokotukset, madotukset ja eläinlääkärintarkastukset maksavat myös aika paljon. Pelastetaan Koirat ry:n kautta kodin saaneilla koirilla ei saa teettää pentuja.

Jokainen koira ansaitsee vastuuntuntoisen ja pysyvän kodin. Löytökoirat tarvitsevat vakaan ja pitkäjänteisen kodin, jossa koiraa saa viettää loppuelämänsä. Yksi hylkäys on koirille jo ihan tarpeeksi, toisille se on jopa liikaa. Mahdolliset psyykkiset ongelmat ja häiriöt pahenevat jatkuvista ympäristön muutoksista. Henkisesti täysin terve koirakin voi saada hylkäämisestään traumoja pahimmillaan koko loppuelämäkseen.

Kun koira tulee taloon

Ensimmäisinä päivinä koira on melko väsynyt ja stressaantunut ympäristön vaihdoksesta, uudesta laumastaan ja uudesta kodista. Koiran olisi hyvä antaa kotiutua kaikessa rauhassa. Jos kodissa on muita eläimiä tai lapsia, koiran olisi hyvä tutustua niihin mahdollisimman pian, että koira ymmärtää ketkä kuuluvat hänen laumaansa. Tutustuminen tulisi järjestää puolueettomalla maaperällä. Tallinnasta tuoduilla koirilla on myös elimistö koetuksella, koska bakteerikanta ja ruokinta muuttuu täysin. Apteekista saa hyviä tuotteita ruoansulatuskanavan tasapainottamiseen (esim. Multi bact)ja kunnon kohentamiseen (esim. Nutri plus -geeli).

Sopeutuminen uuteen kotiin ja ympäristöön ei tapahdu hetkessä. Harvat koirat ovat ensimmäisestä päivästä lähtien kuin kotonaan. Aluksi koira voi olla hermostunut, apaattinen tai arahko. Koira ei välttämättä heti juo, syö tai ulosta. Kaikki nämä oireet lievenevät ja poistuvat sitä myötä kuin koira oppii luottamaan ja tottuu lähiympäristöönsä. Koiran luonteesta löytyy koko ajan uusia piirteitä sen kotiutuessa, kukaan ei voi siis sanoa täysin varmaksi millainen löytökoira on normaaleissa kotioloissa.

Jokainen löytökoira on syytä käyttää eläinlääkärintarkastuksessa mahdollisimman pian. Koirat ovat voineet olla vuosiakin huonossa hoidossa, mistä johtuen niillä voi olla korva- , silmä- , iho- ja ientulehduksia, anaalirauhaset saattavat olla aivan täynnä, kynnet ovat usein todella pitkät ja kannuskynnet kiertyneet lähes lihaan saakka. Jos koira on saanut vain yhden kolmois- tai nelosrokotteen, tehosterokote tulisi antaa noin kuukauden kuluttua ensimmäisestä rokotuksesta. Myös madotus olisi hyvä uusia muutaman viikon kuluttua, ennen tehosterokotetta.

Jos perheessänne on lapsia, heille täytyy selittää, että koiran pitää antaa nukkua rauhassa ja totutella muutenkin uuteen laumaansa oman rajojensa mukaan. Kaikki koirat eivät sovellu "lasten halinalleiksi", vaikka tulisivatkin lasten kanssa muuten hyvin toimeen.

Lisää tietoa saat uuden jäsenen sopeuttamisesta laumaan sivultamme: faktat --> uusi jäsen laumaan.

Mahdolliset ongelmat

Ensimmäisen viikon aikana ei saisi luovuttaa, vaikka ongelmat olisivat millaisia tahansa. Koira ei sillon vielä tiedä kehen voi luottaa, miten missäkin tilanteessa tulee käyttäytyä jne. Kaikkien koirien kanssa tarvitaan joskus pitkäjänteisyyttä, mutta löytökoirat tarvitsevat sitä normaalia enemmän. Niiden taustasta ei koskaan voi tietää mitä ne ovat joutuneet kokemaan. Suomesta löytyy useita koiraterapeutteja ja koirien käyttäytymishäiriöihin erikoistuneita ihmisiä, jotka osaavat auttaa vaikeissakin ongelmissa. Johdonmukaisella käyttäytymisellä ja ammattiavulla pitäisi selvitä lähes ongelmasta kuin ongelmasta. 

Koira voi kärsiä erilaisista henkisistä traumoista. Meidän mielestämme tuttu ja turvallinen tilanne voi aiheuttaa koiralle totaalisen paniikiin. Tietty tilanne saattaa muistuttaa koiraa pitkänkin ajan takaa tapahtuneesta epämiellyttävästä kokemuksesta. Tälläisiä tilanteita ja asioita saattavat olla mm. autossa oleminen, miehen näkeminen, toisen koiran lähestyminen, ruokinta tai ihmisen äkkinäiset liikkeet. Näistäkin tilanteista selvitään rauhallisuudella ja totuttelulla. Koira oppii kyllä ymmärtämään, että mitään pahaa ei enää tapahdu. Koiraa ei kuitenkaan saisi stressata liikaa traumaattisten tilanteiden opettelulla. Tässä pätee vanha kunnon sanonta "hiljaa hyvä tulee". Liika hätiköinti ja hermostuminen saattaa pahentaa koiran oloa entisestään.

Kerran tai useammin hylätty koira kärsii monesti eroahdistuksesta. Eroahdistusta on monen tasoista, pahimmillaan eroahdistuksesta paraneminen voi kestää kuukausia. Eroahdistus ilmenee mm. haukkumisena, ulvomisena, ihmisen perään pyrkimisenä, paikkojen rikkomisena ja järsimisenä sekä sisätiloihin ulostamisena. Paraneminen riippuu todella paljon koirasta, joillakin se tapahtuu muutamassa päivässä, toisilla taas ajan kanssa. Eroahdistukseen on täsmälääke, jota saa eläinlääkäriltä. Lääkkeeseen ei kannata kuitenkaan turvautua heti ensimmäisenä. Eroahdistuksesta kärsivän koiran yksinoloa tulee opetella pikku hiljaa. Ensin ollaan poissa vain muutama sekunti ja onnistuneesta suorituksesta palkitaan välittömästi.

Kaikki koirat eivät ole välttämättä sisäsiistejä tai tottuneita ollenkaan sisällä oloon. Jotkut koirat pyrkivät aluksi jatkuvasti ulos. Ikänsä ulkona ollut koirakin oppii nopeasti nauttimaan sisällä olosta ja osalle tulee jopa valtava kiire aina sisälle, ettei vaan joudu jäämään ulos. Sisäsiistiksi opettaminen tapahtuu aikuisilla koirilla samalla tavalla kuin pentujenkin kanssa.

Aina ongelmana ei ole uusi lauman jäsen, vaan perheen vanhemmat asukit. Jokaiselle pitäisi pyrkiä antamaan tasavertaisesti huomiota mustasukkaisuuden välttämiseksi, rakkaat lelut ja ruokintatilanteet saattavat aiheuttaa riitaa ja rähinää eläinten välille. Ruokinta olisikin hyvä järjestää ainakin aluksi rauhallisessa tilassa, missä kupit olisivat mahdollisimman kaukana toisistaan. Perheessä jo olleita eläimiä ei tulisi unohtaa uuden tulokkaan myötä.

Mahdolliset ongelmat ja niistä paraneminen riippuu paljolti koirasta, sen uudesta omistajasta ja opetusmenetelmistä. Jos koiran ongelmat, esim. aggressiivisuus ei meinaa mennä ohitse ajankaan kanssa, tulee tarkistaa ettei käytös johdu kivuista. Pitää muistaa, että koiran epälooginen käytös ja pelkotilat ovat lähes poikkeuksetta ihmisten aiheuttamia. Koiraa ei saa rankaista heti ensimmäisenä väärästä käyttäytymisestä.

Lisätietoa mahdollisista ongelmista saat sivultamme: faktat --> koiraongelmia.

Kun koira on kotiutunut

Löytökoirista saa yleensä uskollisen ystävän loppuelämäkseen. Ne osaavat arvostaa kunnon huolenpitoa, hellyyttä sekä säännöllistä ruokintaa. Lähes jokaista Tallinnasta tuotua koiraa voi pitää vapaana niiden kotiuduttua, koska ne eivät uskalla päästää rakasta ihmistä silmistään. Suurin osa koirista on lähes ongelmattomia, mutta mahdollisiin ongelmiin tulee aina varautua. Näin koira ei joudu niin helposti uudelleen kiertoon. Nämä koirat jos jotkut ansaitsevat pysyvän ja rakastavan kodin!