Paavo on kadulta löydetty, sympaattinen herrasmies Rakveren tarhalta, jolle on säkäkorkeutta kertynyt huimat 30 senttiä ja painoa noin 10 kiloa.

Paavo otti minut vastaan häntä heiluen iloisena. Se oli oikein tyytyväinen, kun pääsi vähän jaloittelemaan vaikka olikin todella kuuma päivä. Paavo kulki hihnassa kuin vanha tekijä ja sen kanssa oli miellyttävää mennä. Sillä ei ollut kiirettä minnekkään vaan kuljettiin ihan omaan tahtiin ja jos Paavo jäi pidemmäksi aikaan jotain hyviä tuoksuja tutkailemaan yksi vihellys riitti, joka sai Paavon taas liikkeelle. Vaikka olinkin Paavolle uusi tuttavuus, se otti kuitenkin nopeasti kontaktia ja luulenkin, että Paavo kiintyy nopeasti myös uuteen omistajaansa.

Paavo tulee narttukoirien kanssa juttuun. Olimme lenkillä sitä huomattavasti isomman tytön kanssa ja herrasmiehen tapaan Paavo jätti tytön heti rauhaan kun huomasi ettei tyttö ollut siitä kiinnostunut. Pikkuherra antoi myös käsitellä itseään hyvin, eikä niinkään siitä välittänyt. Voisin ajatella Paavon asuvan myös kerrostalossa, koska en kuullut sen haukkuvan kertaakaan, mutta en usko että poika laittaisi hanttiin muita asumismuotojakaan.

Paavo sai kodin heinäkuussa 2008.

Kuulumisia kodista 9.7.2008

Paavo on ollut viikon täällä uudessa kodissaan. Kaikki on sujunut oikein hyvin. Rokotusasioissa jo kävimme eläinlääkärillä. Uudestaan menemme sinne huomenna. Saadaan sitten hampaatkin (ne jäljellä olevat ;-) ) hienoon kuntoon.

Paavo ei juuri ole vierastanut mitään uutta, vaan hän on suhtautunut kaikkeen iloisen uteliaasti ja reippaasti. Ihmiset - suuret ja pienet - ovat Paavon mielestä kivoja, varsinkin, jos taskuista löytyy herkkuja.

Metsälenkillä löytyy ihania tuoksuja melkein yli sietokyvyn. Tavalliset lenkitkit ovat kyllä ihania Paavon mielestä. Mökillä uiminen tai veneily ei maistunut ainakaan ensimmäisellä kerralla, mutta ei se haittaa. Siellä on kuivempaa lääniä hölkytellä ristiin ja rastiin vaikka kuinka paljon.
Tarkkaan Paavo huolehtii mökillä siitä, ettei emäntä pääse livahtamaan vessaan huomaamatta: pitää käydä tarkistamassa vähintää se, että emäntä istuu tukevasti ja vakaasti.

Paavon kanssa ollaan pikkuisen opeteltu istu ja maahan -käskyjä sekä luoksetuloa. Paavo vaikuttaa aika terävältä kaverilta, joten suunnittelemani tokoilu saattaa onnistua - ainakin, jos minä sitä opin treenaamaan. Yksinolon harjoittelun aloitimme Tainan kehoituksesta heti ensimmäisenä päivänä. Se on myös sujunut hyvin. Kun palaan kotiin, vastaanottamaan tulee uninen (ja lenkille valmis) Paavo.

Kissan kanssa elo on alkanut paremmin kuin osasin odottaa. Paavo tuntuu kunnioittavan kissaa. Onni (kissa) puolestaan on ollut avoimen utelias Paavoa kohtaan. Lenkillekin mieli tekisi yhdessä koiran kanssa...

Tainalle, Katarinalle ja Susalle suuri kiitos käytännön asioiden huolehtimisesta ja - ennen kaikkea - IHANASTA koirasta!

Terveisin Paavo ja Susanna

(Paavosta on vaikea saada kuvia muulloin kuin nukkumassa. Poika kun tulee valveilla ollessaan niin uteliaana nuuskimaan kameraa.)