Hypin, pompin, pyörin, kierin, hypin, pompin, pyörin, kierin =) Millään muulla sanoilla ei Perryä pysty kuvaamaan paremmin.
Perry on n. 6-kuukauden ikäinen poika, joka on kadulta löydetty. Se rakastaa ihmisiä ja toisia koiria yli kaiken eikä millään malta rauhoittua
oli sitten yksin häkissään tai ihmisten ja toisten koirien kanssa touhuamassa. Tämä tosin kuuluu pentuikään ja varmasti se tuosta hieman
aikuistuessaan rauhoittuu mutta tuskin siitä ikinä tulee mitään "sohvaperunaa". Perry etsiikin kotia, jossa sen kanssa harrastettaisiin ja
touhuttaisiin mahdollisimman paljon, jotta se pääsisi purkamaan mielettömän energiamääränsä sallittuihin touhuihin eikä esimerkiksi
tuhoaisi tekemisen puutteessa huonekaluja, kenkiä ym.
Perry antaa hyvin käsitellä itseään ja sillä on hyvin kaunis pitkähkö turkki joka vaatii harjaamista.
Perry saattaisi energiansa vuoksi sopia hyvin esimerkiksi agilityyn ja uskon, että se jopa nauttisi vauhdista ja vaaratilanteista =)
Hihnassa se kävelee yllättävän hyvin ollakseen noinkin nuori, ei vedä juuri ollenkaan. Perryn kodissa tulisi myöskin olla toinen hyvin energinen
ja leikkisä koira, joka jaksaisi tämän energiapommin loputonta tohottamista.
Perry on tällä hetkellä säkäkorkeudeltaan n. 40cm mutta se varmasti siitä vielä kasvaa vähän.
Perryn kuulumisia kodista 23.09.2006:
Hienosti on Perry kanssa mennyt. Pojasta on tullut jo ihan oikea
kotikoira. Kovasti on rauhoittunut ja
viisastunutkin kun on oppinut talon tavoille, rutiineille ja säännöille.
Asutaan alueella jossa on paljon koirakavereita. Naapurissa asustaa 1,5
vuotias sekarotuinen
Anu-tyttö. Paras kaveri! Jonka kanssa saa riehua päivittäin.
Perryn kanssa on ilo lenkkeillä kun ei tarvi pelätä etteikö tulisi
toimeen muitten koirien kanssa.
Kaveri näet rakastaa kaikkia koiria ja tulee toimeen kaikkien kanssa.
Perryhän pelkäsi aluksi aivan kaikkea, mutta hyvin ja pikkuhiljaa niistä
on päästy.
Ainoastaan vieraampia miehiä lähestytään varovasti ja mopoja kohti vielä
hyökkäilee.
Mutta eiköhän niihinkin jo kohta totu. Muuten rohkea poika jo.
Et varmaan samaksi koiraksi uskoisi?
Huoletta on voinut yksin kotia jättää. Minkäänlaista tuhoa ei ole aikaan
saanut
(Ei varmaan hoksannut vielä...) Nukkuu eteisen oven takana. -Ikkunasta
ollaan
vakoiltu.
Kyllä Perryn lempijuttuja on painiminen, vetojutut ja matolla
kieriminen, hampaitten pesu...
Juu, ihan tosi! Tahnan kera. Täytyyhän sitä joku erikoisuus olla.
Mökillä tykkää olla.
Siellä kun saa vapaana mettiä nuohota. Kauaksi ei kuitenkaan ole vielä
lähtenyt.
Eli täytyy kyllä sanoa että Perry on yllättänyt positiivisesti! Olin
varautunut kaikennäköisiin
käytösongelmiin ym mutta kiltti ja ihana on Merin kulta.
Terveisin Meri