Poppy on vaalea pienehkö tytteli. Se on syntynyt joskus kesäkuun
lopussa, joten ikää on nyt noin 4kk. Nykyisestä koostaan päätellen
likka tulee aikuisenakin olemaan sieltä pienemmästä päästä,
ehkä noin 10-12 kg tulee aikuisena painoksi.
Poppy on, kuten pennut yleensäkin, leikkisä ja energinen.
Tavatessaan uusia ihmisiä Poppyä aluksi hiukan ujostuttaa, mutta
kainous unohtuu nopeasti. Kerran tutustuttuaan Poppy on ystäväsi.
Poppyllä ei myöskään ole mitään toisia eläimiä vastaan.
Poppy on valmis ja innokaskin jo saamaan oman kodin.
Kuulumisia kodista 26.11.2006
Hei,
Tämä neito tulee kovaa vauhtia kohti kun huomaa että joku kyykistyy kameran kanssa, muut kuvat sen mukaisesti vinksahtaneet tai näkyy vain osa korvaa tms. Ollaan nyt kaupungissa, sisäsiisteys, joka mielestäni lähti hyvin alkuun maalla, osoittautui toiveajatteluksi, aloitamme siis melkein alusta täälläkin - kuitenkin niin, että sanomalehdet toimivat melko hyvin - mutta miten saada tyttö *pyytämään ulos, siis todella pyytämään*??? No, ajan kanssa, tiedänhän kokemuksesta tuon. Siirillä, tällä ujolla likalla, on nyt menossa jokin vaihe, jossa pyrkii ottamaan laumanjohtajan paikan, siinä hällä sisua riittääkin, ujous ja kainous on kovin kaukana...
Viikko sitten madotin Siirin, tänään käytiin eläinlääkärillä, tuli yksi tehosterokotus ja kehotus suorittaa vielä ainakin yksi madotus. Sydän ok, ei napatyrää, kaikki näyttää ihan hyvältä, painoa on nyt 4,2 kg. Kovin ruipelohan tuo on, söisi vaikka kuinka usein ja kuinka paljon tahansa. Ruskeat "valumat" silmien alla johtuu kuulemma ahtaista kyynelkanavista, syntyy ylivuotoilmiö, joka valkoisella koiralla näkyy hyvin. Eläinkaupoissa löytynee joitain apuja tuolle, kyseessä lienee kuitenkin vain kosmeettinen apu, siis en aio ryhtyä sellaisiin kokeiluihin.
Tyttö on reipas kulkija, näki äsken pimeässä jäniksen, ja tuopa kiinnosti - taisi löytyä metsästysviettiä, yllätyksiä-yllätyksiä!!
Olen pari kertaa joutunut jättämään Siirulin yksin piipahtaessani lähikaupassa; ei itkua, häntä vain riemusta vispannut kun hetken päästä tulin kotiin - tilanne saattaa tietysti muuttuakin.
Sain lapsilta Jan Fennellin kaksi kirjaa, näyttää olevan asiaa johon ajatuksella on paneuduttava. Tässä vielä ollaan Siirin kanssa pari päivää 11- ja 7-vuotiaiden syyslomalaisten päiväseurana, sitten taas keskitytään oppimaan ja opettelemaan.
t. brita ja siiri
ps. muutama koirakaverikin on löytynyt, viimeksi valtavan kokoinen musta labbis - tämä likka ei pelkää...
Kuulumisia kodista 8.8.2007
Tytöstä on kasvanut siro keskikokoinen neito, säkäkorkeus
reilut 45 cm, painosta ei aivan tuoretta tietoa, alkukesästä n. 12
kg. Koiruuden 1-vuotispäivää vietettiin 23.6., kuten kuvasta
näkyy seppeleen pysyminen tämän eloisan pakkauksen päässä
oli mahdotonta. Siiri on ystävällinen otus, nuolemisella ei rajoja
ole, vahtikoiran ainesta tässä pienessä eläimessä on
rutkasti, samoin veikkaan että jossain polvessa on esiintynyt lintukoira,
räkätit saa kyytiä. Siirryimme mökille kesänviettoon
maaliskuun puolivälissä, täällä metsän keskellä
Siiri saa olla vapaana ja liikkua minkä itse haluaa. Kahdestaan kun elämme,
on
Siiri ehkä liiaksikin leimautunut minuun, toisaalta tämä pitää
hänet tiiviisti pihalla, toistaiseksi ei merkkiäkään että
lähtisi omin nokkineen seikkailemaan.
Muita koiria kohtaan Siiri on melkein liiankin luottavainen ja tuttavuutta
tekevä, vastassa saa olla melkoisen kokoinen ja pahasti
muriseva otus jotta tyttö kiilaisi itsensä jalkojeni väliin turvaan.
Tytössä on jonkinlaista arkuutta, jota mielessäni johtaisin vähemmän
onnelliseen elämän alkuun, ehkäpä osansa on myös meidän
"feministisessä kahden tytön perheessä", Siiri nimittäin
aristelee kovasti miehiä - mitä suurempikokoisia ja kovaäänisempiä
ovat, sitä pelottavampia. Mitään agressiivista käyttäytymistä
tämä ei kuitenkaan ole, tyttö pyörii tuon vaarallisen kaksijalkaisen
ympärillä haukkuen, korvat "ystävällisellä tavalla"
niskassa, kunnioittavalla metrin etäisyydellä tanssahdellen ja tavallaan
ikäänkuin leikkiin kutsuen. Pitäisiköhän hankkia kesämies???
Siirillä todettiin n. puolivuotiaana paha lonkkavika, lonkkamaljat jääneet
liian mataliksi. On kuvattu ja tutkittu ja saatu prof. Snellmanin lausunto tilanteesta.
Reisiluitten leikkauksesta on puhuttu, kuitenkaan ennuste tämän koiran
kohdalla ei ole hyvä, koska reisilihakset ovat melko surkeat ja näyttää
siltä ettei tämä vapaana liikkuminen täällä maalla
ole suuremmin auttanut. Käytössä on säännöllisesti
Arthroflex ja varmuuden vuoksi kaiken varalta Rimadyl. Tilanne huomioon ottaen
Siiri pärjää tosi hyvin, pistelee omaan hassuun tyyliinsä
tosi lujaa kun innostuu, metsässä loikkii oksien ja muitten esteiden
(matalien) yli, ojatkin otetaan loikalla siitä vain. Olen ajatelut, että
Siirin kanssa eletään nrmaalia koiranelämää se aika
mikä
hänelle on annettu, pidetään paino kurissa ja liikutaan mahd.
paljon metsäpoluilla jne. Onneksi Siiri ei ole mikään syöppö,
vaikuttaa ihan siltä, että tyttö itse ymmärtää
rajoittaa syömisensä.
Tuntuu hyvältä että on voinut antaa tälle iloiselle ja
lutuselle pienelle koiruudelle kodin. Teette järjestönä ja yksilöinä
suurenmoista työtä, toivotan teille koko porukalle oikein hyvää
kesän jatkoa!
t. Brita Jordas
