Alec

Lisätty:marras 22, 2012

s. 11/2011
Uros
Kastroitu
Suomessa
Alecin oma kummi on Aline Winter.

Alec on noin 4-vuotias poika.

2011 eräät ”eläinrakkaat” ihmiset toivat Magdalle noin 50 koiraa luvaten että auttavat koirien hoidossa, ruokintakustannuksissa ym. Nämä ihmiset kuitenkin rikkoivat lupauksensa täysin, jättäen Magdan hoidettavaksi kaikki 50 koiraa. Näistä koirista 20 oli pentuja, ja Alec yksi heistä.

Tilanne oli Magdalle hyvin ongelmallinen koska tuolloin Giurgiun kunnallinen tarha oltiin siirtämässä takaisin tarhan entiselle johtajalle, joka oli ollut erotettuna toimestaan monien eläimiin kohdistuvien väärinkäytösten vuoksi. Magda joutui tällöin siirtämään kunnallisen tarhan kaikki 160 koiraa turvaan.

MAP tarha ei ollut tuolloin vielä rakennettu, eikä tarhan alueella ollut yhden yhtäkään häkkiä tai muuta suojaa kaikille näille koirille. Magda ja Florin rakensivat tarhan perusteita ja tulevaa koirataloa yötä päivää, jotta koirat saisivat edes jotain suojaa ja että mahdollisilta koirien välisiltä tappeluilta vältyttäisiin. Tuolloin Magda myös sairastui uudestaan, joutuen tästä huolimatta turvaamaan 210 koiran elämisen ja hoidon.

Alec on ujo mutta kiltti poikakoira. Se tykkää todella paljon toisista koirista, ja rohkaistuu ihmistäkin kohtaan koirakaverin läsnä ollessa.

Alec sai mahdollisuuden ja pääsi kotihoitoon Suomeen 18. syyskuuta 2013, perheeseen, jossa koirat nauttivat ihmisen huomiosta ja läsnäolosta. Päivitämme pian kuulumisia Alecin alkutaipaleista kotikoirana.

Kuulumisia hoitokodista 23.10.13

Alec on ollut nyt hoitokodissa hieman yli kuukauden. Poika tulee loistavasti toimeen hoitokodin toisten koirien kanssa ja kissojen myös. Alec pitää ihmisistä, mutta arastelee vielä aika paljon, miehiä etenkin. Kuitenkin poika tulee nuuhkimaan hoitajaansa, alussa selän takaa ja toisten koirien vanavedessä, nyt jo joka puolelta, nuolaisee kättä ja katsoo silmiin, koppailee makupaloja ilmasta ja osaa ottaa herkkuja myös kädestä. Hyväksyy myös jo pienet silitykset.

Alec vahtii jonkin verran ja ilmaisee siis itseään haukkumalla, mutta ei ole mikään turhan räksyttäjä.

Alec pitää siitä, että sillä on oma, rauhallinen makuupaikka, johon vetäytyä halutessaan.

Alecilla on kova tarve rakastaa, aina kun sille vähänkin puhuu, koko pieni poika kieppuu onnesta ja häntä vispaa ja tassut tekevät leikkipyyntöjä.

Alec kantaa jo pantaa kaulassaan ylpeänä alustaan kotikoiran elämässä, mutta lenkillä emme vielä käy. Sen sijaan poika tulee vapaana päivittäin pihatarhaan toisten perässä. Alec on koira, jonka kanssa pitää edetä hitaasti ja rohkaisemalla. Jonain päivänä se vielä istuu vieressä ilman jännittämistä ja uskaltaa nauttia elämästään täysin siemauksin. Silloin alamme etsiä, missä olisi Alecin oma, rakastava, loppuelämän koti ja turvapaikka.