Anakin

Lisätty:tammi 06, 2008


Uros
Suomessa
 Kuulumisia kodista 18.3.2008

Haimme Anakinin kotiin 15.2.08. Matkalle lähdettiin klo 3.30, tunnin yöunien jälkeen. Koko matkan kädet hikosivat, enkä ollut pysyä pöksyissäni. Tallinnassakaan aika ei ottanut kuluakseen, kun tapaaminen oli vasta iltapäivällä.

Piiiitkän odotuksen jälkeen tapaaminen koitti ja menin aivan lukkoon, onnesta soikeeksi. :) Kun kysyttiin että minkä niminen koira teille on tulossa? Sain juuri ja juuri sanottua; -Anakin. Sitten koirat nostettiin autosta ja kytkettiin hihnaan. Anakinia ja sen siskoa Eveliniä itketti.. Ei itselläkään ollut tippa kaukana. Olin tovin jonkinmoisessa shokkitilassa.

Koirien passit ja muut pikaisesti läpikäytyämme oltiinkin jo matkalla laivaan. Anakin rimpuili ja pelkäsi autoja, välillä otettiin syliin ja kannettiin. Mutta loppujen lopuksi odotimme perässä tulevaa Eveliniä ja sen uusia vanhempia. Ja niin matka laivaan sujui hiukan mukavammin, kun sisarukset saivat rinnatusten tallustaa.

Laivamatka meni mukavasti. Anakin oli pirteä ja olimme jo ylimmät ystävykset.. Pusuteltiin, halailtiin ja otettiin pienet tirsat vierekkäin. Vesi maistui pojalle koko matkan ja annoimme myös luun, joka tuhottiin laivamatkan aikana. Kolmen tunnin automatkalla kotiin Anakin oli todella apea, voi varmaan niin huonosti. Vuoroin sitten istuttiin sen vieressä lohduttamassa.

Puolen yön jälkeen oltiin kotona ja Anakin oli taas oma itsensä. Ensin haisteltiin kaikki paikat ja tutkittiin kolot. Tuntui heti olevan kuin kotonaan ja niinhän se olikin! :) Ensimmäinen yö oli rauhallinen, nukkui nätisti sängyn vieressä omalla pedillään. Muutama vahinko ja oksennusta oli yöllä tullut. Seuraavat päivät otettiin rennosti ja nukuttiin paljon.

Nyt Anakin on ollut kotona reilut kolme viikkoa ja kaikki on mennyt mainiosti. On oppinut nopeasti perusjuttuja. Osaa istua, mennä maahan, on paikallaan ja tulee kutsusta luokse (melkein aina, ulkona kun on mahtavia hajuja niin joutuu hiukan makupalapussia rapisuttaan ennenkuin vaivautuu.):) Sisäsiistikin on jo ja ulkona käyntiä on harvennettu kun pidätyskyky ollaan saatu pelaamaan. Tietää myös että luu syödään omalla pedillä. Ja tuon luun kanssa pelaaminen on kyllä niin hauskaa katsottavaa! Kun ei enää jaksa kalvaa, niin luu piilotetaan. Ensin kaivetaan petiin kolo ja sitten epätoivoisesti tuikitaan kuonolla syvemmälle. Mutta pian todetaan, että piilo on huono, eikä luu ole turvassa siellä. Sitten mulkoillaan ympäriinsä,että näkikö joku hänen piilonsa ja tsekataan seuraavat varteenotettavat luun piilotus mestat. Sitten kun luu taas maistuis niin se on jo niin hukassa ja hajuja on joka puolella, että joudutaan sitä sitten yhdessä tuumin etsimään!

Pientä kiusantekoakin on välillä ilmoilla. Astianpesukonetta täytyy täyttää yhdessä ja imuria komennetaan. Lankarullia ja tohveleita varastetaan jos ei saa tarpeeksi huomiota. Juustohöylänkin kävi kerran pöydältä varastamassa ja yhtenä päivänä oli koko kenkäteline lähtenyt eteisestä käveleen.. Sukkien pukeminenkaan ei suju ilman että joku käy maistamassa niitä.:)

Hihnassa kulkeminenkin sujuu jo ihan mukavasti, jos ollaan kahdestaan. Kun on muita mukana (koiria tai ihmisiä) niin tuppaa hiukan vetämään, kun on aina pakko viilettää kaikkien edellä. Pieniä lenkkejä ollaan tehty, toistaiseksi vasta kerran päivässä. Useasti ollaan käyty metsäteillä juoksentelemassa yksin ja välillä koirakamujen Viksun 13v ja Lunan 10kk tai Ringon kanssa.

Lumi on Anakinin suuri riemu, saa ihme hepulibepuleita kun on oikeen syvää lunta. Pömppii kuin kenguru, tehdessään ns.”myyrähyppyjä”. Jäniksen jäljet kiinnostaa aina. Välillä koko koira katoaa kinokseen.

Meillä ruokaillaan kolme kertaa päivässä, eikä ruoan suhteen olla nirsoiltu.

Eläinlääkärissä käytiin reilu viikko sitten, kaikki näytti olevan kunnossa, esinahantulehdusta lukuunottamatta. Anakin voi muuten hyvin. Turkki on saanut kiiltoa ja painoa on tullut mukavasti. Ja on poika kasvanut muutenkin.

Anakin on niin ihana, kiltti, fiksu ja oppivainen pieni kiusankappale. Me ollaan niin onnellisia, että saatiin viimein perheenlisäystä. :)

Kauniit kiitokset Pelastetaan koirat ry:lle!

Terveisin. Saara, Janne ja Anakin

Tarhakertomus

Anakin, Evelin, Helin ja Dacia syntyivät 26.9.2007. Niiden äiti, labradorinnoutaja neitonen, oli päässyt juoksujen aikaan livahtamaan kotiportista omille teilleen ja tämän seurauksena pikku kääröt putkahtivat ilmoille. Isän rotuja voimme vain arvailla, mutta joku salskea, suurikokoinen ja pitkäjalkainen herra se on luultavasti ollut.

Emon perhe ei onnistunut löytämään vahinkolapsille koteja ja ne tuotiin Rakveren varjupaikkaan, jossa ne ovat odotelleet nyt jo yli kuukauden verran omistajaa itselleen.

Anakin on kuten muutkin sisaruksistaan vilkas ja leikkisä koiranalku. Vaikka kyse on pojasta, sen sisaret ovat tällä hetkellä hieman suurempikokoisia kuin se. Anakin rimpuilee ja vähän itkeekin aluksi jouduttuaan eroon sisaruksistaan ja tultuaan kiinnitetyksi talutushihnaan, mutta kärsivällisellä juttelulla ja mielistelyllä sen saa rauhoittumaan. Pian poika jo kiinnostuukin kamerasta ja kaikesta uudesta ympärillään. Mielellään se kuitenkin palaa takaisin häkkiinsä ja tuttujen luokse, kun mallinhommat on saatu hoidettua.

Anakin on nyt noin neljän kuukauden ikäisenä säkäkorkeudeltaan 40 senttiä. Aikuisena se tulee luultavimmin ylittämään 60 senttimetrin korkeuden.

Anakin sai kodin helmikuussa 2008.