¨

Carnil

Lisätty:tammi 05, 2014
s. elo-syyskuussa 2013
Uros
Suomessa

“Jälleen kerran Magda sai soiton hädässä olevasta eläimestä. Tällä kertaa kyseessä oli kadulle hylätty pienen pieni kissavauva, jonka silmät olivat vielä hädin tuskin auenneet. Magda antoi löytäjälle neuvoja, miten pientä tulisi ruokkia, mutta löytäjä koki ruokkimisen ja hoivaamisen liian raskaaksi ja jo samana päivänä Magdan oven taakse saapui “lähetys”.

Carnilille alettiin lämmittää emonmaidonvastiketta ja se sai asustaa povitaskussani alkupäivinä jopa tarhalla käynti reissut, koska se ei olisi selvinnyt pitkään ilman ruokintaa.

Tarhalla oli työntekijämme Catalinin hoivissa kissa Catifea, joka oli äskettäin steriloitu (ollessaan jo pitkälle tiineenä). Catifea ei ollut sietänyt lainkaan toisia kissoja sterilointinsa jälkeen, eikä siltä enää tietenkään tullut maitoa, mutta päätimme silti kokeilla, josko pieni saisi turvaa Catifealta.

Catifea rakastui pentuun aivan ensi silmäykseltä ja alkoi pestä sitä ja tarjota sille nisiään. Mutta Carnil, tuo pieni sinnikäs selviytyjä, kipitti vain takaisin luokseni. Laitoin sen uudestaan ja uudestaan takaisin keinoemonsa luokse, ja lopulta se väsähti ja ehkä ymmärsikin, kuinka hyvä kissaemon vieressä oli nukkua.

Auttakseni sitä ymmärtämään, että toinen kissa oli parempi keinoemo, pysyttelin lähipäivinä mahdollisimman paljon poissa huoneesta, jossa kissat asuivat.”

Niin alkoi Carnilin tie kohti sitä, mikä sen kuuluikin olla – ihana pitkäkoipinen kissanpoikavekkuli. Se sai vielä jonkin ajan kuluttua kasvuseurakseen kaksi muuta orpopentua ja Catifea hoivasi onnellisena kehräten katrastaan.

Carnil sai nimensä erään taruston mukaan, tuo sana tarkoittaa punaista haltijajalokivea ja sopi niin hyvin tälle pienelle ihmeen kautta selvinneelle.

Toiset pennut muuttivat aikanaan Saksaan ja Carnil tuli Suomeen kotihoitoon. Hoitopaikassa on monen ikäisiä kissoja ja yksi Carnilin ikäinen pentukin. Carnil leikkii kaikkien kanssa ja hyväksyy hienosti myös koirat. Carnilin lempipuuhaa on kiivetä ihmisen olkapäälle kyyhöttämään ja kehräämään, taitaa muistaa ihanan ensimmäisen keinoemonsa sylin lämmön.

Carnil tuli kotihoitoon Suomeen 30.12.13

Kuulumisia hoitokodista 15.1.2014

Carnil on hyvin sosiaalinen, reipas kissanuorukainen, joka tulee toimeen hienosti niin toisten kissojen kuin koirienkin kanssa.

Tullessaan hoitokotiin Carnil ei osannut kiivetä kovin hyvin ja humpsahteli alas pöydiltä ja lipastoilta. Tämä on ymmärrettävää, sillä eihän poika ollut ennen ollut isossa asunnossa ja kaikenmaailman huonekalut eivät olleet sille tuttuja.

Mutta ei poika tästä hämilleen mennyt, vaan opetteli kiipeilemään. Enää ei putoilla, kaikki on kivaa ja parhaita kavereita on koti täynnä.

Carnilin lempipuuhaa on kuitenkin istua ihmisen olkapäällä kehräämässä ja jos vain ehtii ja onnistuu, se rakastaa käydä nappaamassa ruokaa lautaselta.

Carnil sai oman kodin helmikuussa 2014.