¨

Maia

Lisätty:elo 18, 2016

3-vuotias
Narttu
Romaniassa
Taisi olla sen kertaisen matkani toinen päivä, kun ajaessamme MAP-koiratarhalle pysähdyimme ruokkimaan yhden kyläpahasen koiria, joilla on kyllä omistajat, mutta jotka kuitenkin joutuvat käyttämään päivänsä etsien ruokaa henkensä pitimiksi.

Kylänraitin päähän ilmestyi koira, joka kiinnitti heti huomiomme. Vilkaisimme Magdan kanssa toisiimme ja vuosien aikana hioutuneen yhteispelin vuoksi emme tarvinneet sanoja, kumpikin tiesi mitä tehdä.

Vasta, kun koira oli sylissäni ja kannoin sen sisälle autoon, uskalsimme vaihtaa ensimmäiset sanat ääneen; “luojan kiitos saimme tämän tytön kiinni!”.  Koiran jäljelläolevan etutassun ympärille oli kiristetty paksu rautalanka, jonka ympärillä olevasta tulehtuneesta ja pahoin turvonneesta jalantyngästä valui mätää. Oli ajan kysymys milloin tulehdus olisi ehtinyt levitä koiran koko kehoon.

Valtavista kivuista, joita koiraraukalla täytyi olla, huolimatta se nojautui etupenkillä tiiviisti syliini ja sain ensimmäisen nuolaisun poskeeni. Nielin kyyneleitä ja ihmettelin taas kerran miten suuri usko ja rakkaus voi koiralla olla ihmiseen, kun se kaiken meidän taholta kokemansa jälkeen jaksaa luottaa ja uskoa hyvyyteen.

MAP:iin päästyämme tyttö sai vahvan kipulääkkeen ja jäimme odottamaan eläinlääkäriämme, jonka tulo oli sovittu samalle päivälle etukäteen sterilisaatioiden vuoksi. Jo samana iltana Maia-nimen saanut koiratyttö matkasi lääkärimme kanssa Bukarestiin eläinklinikalle. Tulehduksen vuoksi Maialle aloitettiin antibioottikuuri, jonka jälkeen sen tassu pystyttiin operoimaan. Äärimmäisen kiltin Maian lääkintä ja hoito oli helppoa. Kaikkien satuttavien toimenpiteidenkin jälkeen Maialla oli aina suukko varalla auttajalleen.

Tytön toipuminen sujui hyvin ja se siirrettiin takaisin MAP-tarhalle. Siellä se on tutustunut uusiin koirakavereihin, joiden kanssa tulee hienosti toimeen. Ihan parasta Maiasta on kuitenkin saada ihminen luokseen. Se loihtii koirankuonolleen säteilevän hymyn, joka sulattaa sydämen, ja kellahtaa selälleen tarjoten vatsaansa siliteltäväksi. Masurapsutukset ovatkin tämän neidon mielestä parasta.

Maian perimässä on luultavasti ainakin ripaus huskya, joka näkyy sen ulkomuodossa kuin myös pilkkeenä silmäkulmassa ;) Se on kuitenkin huskynarttua pienikokoisempi noin 45 senttimetrin säkäkorkeudellaan.

Maia sai kodin Saksasta syyskuussa 2016.