¨

Musi

Lisätty:touko 06, 2006

Enkeli
Narttu
Suomessa
5.10.2014 Rakas sekarotuinen Musi-tyttö saapui luokseni kesäkuussa 2006. Ehdimme viettää yhdessä kahdeksan tapahtumarikasta vuotta – Musi nukkui rauhallisesti pois kodin turvissa ja perheen lähellä tänään 5.10.2014, kauniina lokakuisena syysaamuna.

Musin viimeinen kesä oli varmasti tytölle mieleen, sillä vietimme sen isäni tiluksilla ja Musi pääsi päivittäin metsäretkille ja sai viettää paljon aikaa pihaa vahtien eli nurmikolla köllien! Vanhuus ei Musia painanut kunnes kasvaimet alkoivat viedä voimia. Musi jaksoi kuitenkin painaa metsässä terveen koiran lailla pitkään ja ruokakin maistui tytölle hyvin viimeisiin päiviin saakka. Yhtäkkinen poisnukkuminen tuli yllätyksenä, mutta surussa lohduttaa se, että Musi menehtyi kivuttomasti nukkuessaan, rakkaiden laumanjäsentensä lähellä.

Suunnattomasti kaivaten
Satu sekä Rudi ja Ninja -kissat

Metsätoveria ikävöiden
Paavo sekä Sipe-koira

Kuulumisia kodista 2.3.2009

Musi saapui minulle kesäkuussa 2006 vietettyään ensimmäiset viikot Suomessa sijaiskodissa. Minulla ei ollut aikaisempaa kokemusta löytöeläimistä ja Musin historiasta ei ollut juurikaan mitään tietoa, joten en oikein tiennyt mitä odottaa. Asuin tuolloin kerrostalossa ison kaupungin keskustassa ja toivoin vain, että tämä uusi tuttavuus olisi rauhallinen, kuten kuvauksessa kerrottiin, eikä haukkuisi yksin ollessaan. Epäröin hieman myös kissojeni takia, mutta olin luottavainen ja valmiina kärsivälliseen lajien väliseen totutukseen. Huoleni olivat turhia, sillä rauhallisempaa ja kiltimpää koiraa en olisi voinut saada. Musi kiintyi minuun jo ensimmäisen viikon aikana ­ ja päinvastoin. Kissojen kanssa en antanut sen olla ilman valvontaa muutamaan päivään, mutta pian pystyin luottamaan, että Musi hyväksyi nekin perheenjäseniksi. Sopeutuminen taisikin kestää kauemmin kissojen puolelta.

Aluksi Musi arasteli hieman kaupungissa liikkumista autojen takia, mutta tottui pikku hiljaa tähänkin. Ihmisiä se ei pelännyt eikä osoittanut muutenkaan, että sitä olisi koskaan kaltoin kohdeltu. Se liikkui suhteellisen nätisti hihnassa, mutta liikkumistyylistään päätellen oli varmaankin tottunut olemaan vapaana. Uskalsin jo muutaman viikon päästä päästää sen irti metsässä. Musi seurasi minua koko ajan eikä uskaltanut päästää näköpiiristään. Pelkäsi varmaan, että se taas hylätään. Ruokavalion kanssa minulla olikin enemmän päänvaivaa, sillä Musilla meni herkästi maha sekaisin.
Parissa vuodessa Musi on jo kokenut pari muuttoa, yhteiseloa useiden koirien ja kissojen kanssa ja jatkuvaa tutustumista uusiin ihmisiin. Se on osoittanut olevansa todella upeasti käyttäytyvä ja sopeutuvainen koira. Musilla ei ole ollut mitään sairauksia ja vaivoja, joten se on joutunut eläinlääkärille vain rokotettavaksi. Minulla ei ole tietoa Musin iästä, mutta luulen, että harmaantumisestaan huolimatta näin isolla sydämellä ja elämänilolla varustettu koira elää vielä monta vuotta.

Suosittelen lämpimästi löytökoiran ottamista, mutta toivon, että ennen koiran ottoa mietitään hyvin tarkasti ja pitkään mihin ryhdytään. Löytökoira on kuitenkin menettänyt aikaisemmin vähintään yhden kodin ­ jos sillä sellainen on ikinä ollutkaan, joten se kiintyy seuraavaan omistajaansa entistäkin tiukemmin.

Suuret kiitokset vielä kerran Pelastetaan Koirat ry:lle Musin ja kaltaistensa hylättyjen eläinten auttajille!

Terveisin Satu & Musi

Tarhakuvaus

Musi on n. 5 vuotias kadulta löydetty tyttö. Tullessaan hoiupaikkaan, sen nisät tuntuivat olevan maidosta aivan turvoksissa. Ilmeisesti tytöllä oli ollut pennut aivan hiljakkoin, mutta emme varmaan koskaan saa tietää miten niiden on käynyt. Musi näyttää ensisilmäyksellä olevan hyvin arka ja varovainen. Kuitenkin kun ihminen menee sen luokse häkkiin, tulee tämä hellyyttävä tyttö välittömästi luo ja painautuu tiiviisti ihmistä vasten. Se suorastaan janoaa hellyyttä, läheisyyttä ja hyväksyntää.

Musin ei olla kuultu haukkuvan vielä kertaakaan ja se tulee toimeen toisten koirien kanssa. Se osaa kävellä tosi hienosti, hihnassa, eikä se vedä ollenkaan ja tulee kutsuttaessa luokse. Mitä kauemmaksi koiratarha jää, sitä vapautuneemmaksi Musi muuttuu ja se tekee onnellisena pieniä juoksupyrähdyksiä.

Ruoan ja herkutkin Musi osaa ottaa tosi kauniisti ja varovasti kädestä. Se tuntuu pitävän kovasti kaikista ihmisitä, jotka ovat valmiita suomaan sille hetken omaa aikaansa.

Musi on säkäkorkeudeltaan noin 55 cm ja tiivistetysti sanoen TODELLA HIENO KOIRA.