¨

Nero (ent. Nuutti)

Lisätty:loka 19, 2012

Enkeli
Uros
Kastroitu
Suomessa
Nuutti löytyi helmikuussa 2012 tienvarsikaatopaikalta Giurgiussa kaikkien roskien keskeltä. Oli kylmä ilma ja Nuutti ei olisi selvinnyt siellä, joten otimme hänet mukaan Magda’s Angels Placeen. Pikkuinen oli silloin vain pari kuukautinen, todella iloinen ja luottavainen.

Yövyin Nuutin ja parin muun karvaisen ystävän kanssa tarhan työmaaparakissa. Ulkona lunta pyrytti, mutta Nuutti oli onnellinen päästyään sisätilaan. Keväällä Nuutti vietiin kastroitavaksi Bukarestin OneVet-klinikalle, jonka jälkeen Nuutti jäi odottamaan omaa kotia eri tarhalle. Omasta kodista ei kuitenkaan kuulunut mitään ja aikaa kului.

Kriittisen pentuajan Nuutti vietti tarhalla, jossa sen hoitajat eivät ole koirarakkaita ja Nuutti muuttui epäluuloiseksi ja araksi pojaksi.

Elokuussa 2012 Nuutille kuitenkin tapahtui se kaikkein ratkaisevin, yhdistyksen Sofia lupautui miehensä kanssa ottamaan Nuutin kotihoitoon tietämättä ulkonäköä, tarkkaa kokoa ja luonnetta. Näin Nuutin elämä alkoi kotikoirana ja Nuutti sai vihdoinkin mahdollisuuden alkaa luottamaan jälleen ihmiseen ja oman kodin etsintä voi alkaa.

Nuutista kehkeytyi keskikokoinen, leikkisä nuori uros, joka tulee toimeen muiden koirien kanssa. Nuutti painaa 18 kiloa ja on säkäkorkeudeltaan 52cm.

Nuutin ensimmäiset päivät Suomessa

Ensimmäisinä päivinä hoitokodissaan Nuutti ei uskaltanut liikkua lainkaan ulkona ja teki tarpeensa sisälle. Hoitokodista: “Kannoimme Nuutin ulos joka kerta kun kävimme omien koirien kanssa pisulla. Lenkkiä emme tehneet vaan enemmänkin olimme samassa kohdassa kunnes omat koirat olivat tehneet tarpeensa. Nuutti sai istuskella tai maata paikoillaan varovasti vilkuillen ympärilleen. Kolmantena päivänä Nuutti teki ensimmäisen pissansa ulos, mutta ei rapussa kuitenkaan uskaltanut vielä kävellä. Pikkuhiljaa Nuutti tottui meihin, kun annoimme ruoan päivittäin ja hiljalleen syttyvää luottamusta alkoi ilmetä.

Näin viidentenä päivänä Nuutti tekee suurimman osan tarpeistaan ulos, kävelee itse koko matkan mentäessä ulos ja uskaltautuu seuraamaan perässä parin kilometrin lenkin. Voin hyvin kuvitella Nuutin myös ainoaksi koiraksi. Olemme pikkuhiljaa totutelleet Nuuttia meidän kissoihin, mutta hänessä on jahtausviettiä, jonka takia vain varauksella kissatalouteen.

Sisällä Nuutti vielä arpoo, mitä saa pureskella ja mitä ei. Jälleen lelukorin tärkeys astuu esiin. On ollut ilo huomata, että Nuutti on jatkuvasti ymmärtänyt enemmän lelukorin sisällöstä ja tarkoitusta. Nuutti on edistynyt todella hyvin ja se on aivan ihana koira. Kun riittävän vahva luottamus on meidän välille syntynyt, on suuntana vieraat ihmiset. Nuutti haluaa mielellään pitää välimatkaa vieraisiin ihmisiin ja niiden tultua liian lähelle Nuutti ilmoittaa siitä murisemalla.”

Kuulumisia hoitokodista 27.9.2012

Nuutti on ollut nyt noin kuukauden hoitokodissaan Vaasassa.

“Nuutti rakastaa saada rapsutuksia ja huomiota. Nuutti antaa minun ottaa siltä pois parhaimman luun ilman ongelmia. Kissojen kanssa on vielä totuttamista ja vain isojen lasten perheeseen. Nuutti on vielä hieman epäluuloinen uusia ihmisiä kohtaan ja saattaa peruuttaa.Nuutti tarvitsee lempeän ja turvallisen kodin, mutta jossa on myös selvät rajat. Ulkona Nuutti on innokas ja tarvitsee vielä koulutusta muiden koirien moikkaamiseen. Nuutti tykkää liikkua ja juoksennella vapaana. Lenkit sujuu hyvin, mutta hihnassa on vielä opettelemista. Sisällä Nuutti on sisäsiisti.

Nuutti on oppinut istu, tassu, tänne ja odota -käskyt. Kouluttamista olisi hyvä jatkaa myös jatkossa. Nuutti leikkii mielellään yksikseen oman lelukorin kanssa koko illan.”

Nuutti sai oman kodin joulukuussa 2012.

Kuulumisia kodista 29.12.2012

Meillä menee täällä oikein loistavasti!

Nero on ottanut jo selkeästi mut uudeksi omistajaksi. Kovasti tulee halailemaan ja pussailemaan jos sohvallakin istuu. On myös erittäin innoissaan jo pihalle lähtiessä ja tekee jos minkänäköstä temppua, kun kokee että vaatteita pukee liian hitaasti. =) Nimikin alkaa olla pojalle jo tuttu! =)

Kun joku vieras tulee ovesta niin Nero saattaa muutaman haukahduksen päästää ja mennä omiin oloihinsa luimuilemaan. Tulee kyllä tekemään hetken kuluttua tuttavuutta varsinkin jos vieraalla on herkkuja. =) Täytyy myöntää, että odotin paljon pahempaa. Ketään ei ole näykkinyt ja kaikkia on tullut myöhemmin tervehtimään, varsinkin niitä vieraita, jotka ovat itsekkin koiraihmisiä. Ovat saaneet myös nopeasti rapsutella Neroa.

Ulkoilu sujuu hyvin kunhan Neron pitää lähellä niin ei pääse vetämään. Paljon on siinä vielä opittavaa! Kovasti tykkää myös lumipenkoissa temmeltää.=) Välillä on koko koira ihan solmussa remminsä kanssa ja sitten raukka ujeltaa ja yrittää purra remmiä. Vapaana en ole vieläkään pitänyt. =)

Jonkun verran on tuhojaan tehnyt vaikka on luita jättänyt. Muutama päivä sitten lähdimme kaupoille niin koira oli lukinnut itsensä keittiöön. =D Luulin pistäneeni oven kiinni, mutta en ilmeisesti niin tehnyt tai sitten koira on erittäin fiksu! =) Nero ei ollut vilkaissutkaan luitaan vaan oli kiirehtinyt keittiöön. Oli repinyt mm. kaikki lahjapaperit ja tuhonnut lehtikassin ja tiputtanut keittiön pöydältä kaiken mahdollisen =D Onneksi selvittiin pelkällä siivoamisella. Kyllä luu maistui parin tunnin vankina olon jälkeen!

Pakko sanoa, että Nero oli kyllä maailman paras joululahja mitä voi toivoa. ♥

Neron kuulumisia 3.4.2013

Nero voi oikein hyvin. Vetäminen saatu loppumaan oikeastaan kokonaan, apuna oli juurikin ne valjaat =) Vahtiviettiä muhun aikalailla, siitä en oikein tiedä miten saisi loppumaan. Lopettaa kyllä kieltäessä ja jos mahdollista “ennaltaehkäistä” ja ottaa koiran vierelle niin ei mitään reaktiota. Nero tottelee todella hyvin käskyjä! Pirteä ja energinen poika =) Tuntuu kun oltais oltu aina yhdessä vaikka loppu viimein poika ollut vasta muutaman kuukauden!

14.7.2017

Nerolla todettiin nivelrikko lähes kaksi vuotta sitten ja se päästettiin pois kivuttomuuteen.

Lepää rauhassa <3