Trinity

Lisätty:marras 29, 2004

Enkeli
Narttu
Suomessa
Kuulumisia kodista elokuussa 2018

Hei,

Surukseni ilmoitan, että meidän rakas Trinity-koiramme on siirtynyt enkelikoirien joukkoon. Olen hakenut Trinityn Tallinnan varjupaikista joulukuussa 2004. Trini sai elää luonamme pitkän, onnellisen elämän.

Hän oli todella persoonallinen koira, joka valloitti tutut ja tuntemattomat. Trini oli muuten terve koira, mutta häneltä leikattiin ristisiteet takajaloista 2010 ja vanhemmiten häntä vaivasi nivelrikko, johon hän sai päivittäisen lääkityksen. Tyttö oli todella laumakeskeinen, itsepäinen, älykäs ja todella perso ruoalle loppuun saakka. Eläkkeellä oleva äitini hoiti ja ulkoilutti Triniä työpäivieni aikana, joten tytön ei tarvinnut olla juuri koskaan yksin ainakaan vanhemmiten.  Trinity oli perheemme keskipiste ja kaikessa touhussa mukana :)

Trinity jouduttiin lopettamaan ikiuneen 17.8.2018. Kutsuin eläinlääkärin kotikäynnille, koska tyttö pelkäsi eläinlääkäriä, enkä halunnut aiheuttaa hänelle turhaa pelkoa ja kärsimystä. Trinity siirtyi rajan taakse rauhoitettuna rakkaimpiensa ympäröimänä ja silitellessä häntä. Lopettamiseen jouduimme päätymään siitä syystä, että tyttö alkoi yhtäkkiä oksennella, eikä ruoka pysynyt sisällä. Oksentelu saatiin loppumaan lääkkeen avulla, mutta ruoka (ei edes lempiherkut) ei kuitenkaan enää maittanut ja tytön yleiskunto romahti. Eläinlääkäri arveli, että kesän helteet saattoivat olla osasyynä tai sitten vatsa ei enää kestänyt nivelvaivoihin annettavaa Metacam-lääkitystä. Trinityn katseesta näki, että hänen elämänlaatunsa ei ollut enää kunnossa, eikä hän jaksanut enää palautua ennalleen. Oli pakko tehdä raskas päätös, mutta muuta vaihtoehtoa ei enää ollut. Trinity oli poismenonsa aikaan ehkä 14,5-vuotias, tarkkaa ikää emme luonnollisesti tiedä.

Haemme Trinityn uurnan ensi viikolla tuhkaamosta. Valitsin tytölle hänen näköisensä uurnan, ja aion säilyttää uurnan kotona, koska tyttö oli niin kotikeskeinen. Suru ja ikävä on valtava, ja tuntuu että iso osa elämästä on poissa. Ehkä jokin päivä uusi rescue-koira saa kodin luotamme, mutta aika näyttää miten tästä surusta ensin toipuu :(

Liitän oheen muutamia kuvia tytöstä, jotka on otettu lopetusta edeltävänä päivänä. Kiitos teille arvokkaasta työstänne ja siitä, että järjestönne mahdollisti Trinityn saapumisen elämäämme ❤

Ystävällisin terveisin,

Sanna Koivula Tampereelta

Kuulumisia kodista 3.10.2007

Kirjoittelen tässä Trinity-tytön kuulumisia. Hain Trinin joukukuussa 2004 varjupaikista eli tyttö on ollut meillä nyt 2,5 vuotta. Ja hyvin on mennyt, pieniä alkuhankaluuksia lukuunottamatta!Trinillä oli noin vuoden verran valtava eroahdistus, joka sitten kuin
itsestään hävisi muutettuamme uuteen asuntoon. Eli tyttö haukkui ja ulvoi niin että lopulta jouduimme avomieheni kanssa sovittamaan menomme siten, että jompi kumpi oli aina Trinin seurassa. Luonnollisesti teimme kokoajan “ero-harjoituksia”, mutta kokonaan ongelma poistui vasta muuton myötä.

Muuten on mennyt kivasti ja olemme aivan neitosen lumoissa! Trini on käsittämättömän fiksu ja älykäs koira, sekä välillä aikamoinen hellyydenkipeä söpöliini. Tyttö on kaikessa menossa mukana ja seuraa (yhdellä) silmällään kaiken mitä kotona tapahtuu, samaten Trinin nuuskuttava kuono penkoo jokaisen paikan mihin vaan käsiksi pääsee…eli tyttö on todella valpas ja utelias :-) Trinityn persoonallisesta luonteesta riittäisi kerrottavaa vaikka kuinka paljon, tuntuukin hieman vaikealta tiivistää.

Trini on ollut myös terve koira, ainoana vaivana on ollut pieni ihottuma joka kuulemma johtui liiasta uimisesta. Käytimme tytön steriloitavana pian sen jälkeen kun hän tuli meille ja operaatio+toipuminen sujuivat hyvin. (Mukana kuva jossa Trinillä tötdä päässä.)Suurin intohimo tytöllä on ruoka kaikessa muodossa ja ruuan eteen pamautetaan pyytämättäkin tassua ja mennään kerjäysasentoon :-) Tuossa talvella pitikin hieman laihdutella tyttöä, kun painoa oli jo noin 35kg. Nyt parisen kuukautta sitten Trini sai myös kaverin 12 vuotiaasta sekarotuisesta Riku-herrasta. Eli nyt kotona on kaksiverroin karvoja ja tassu rapinaa.

Trinity vaikuttaa oikein tyytyväiseltä ja onnellisesta koiralta, jota ei tunnu puuttuva silmä haittaavan. Ja me (“äiti” ja “isä”) rakastamme tyttöä sydämmemme pohjasta. Kiitos järjestöllenne, joka mahdollisti meidän ja Trinin kohtaamisen ja kiitos teille upeasta työstä jota teette eläinten hyväksi.

Terv. Sanna ja Trinity

Tarhakertomus 11/2004

Trinity on n. 1-vuotias säikky, kovia kokenut tyttö. Siitä tuli soitto, kun se yritti saada itselleen kotia useita kertoja yhdestä talosta. Trinityä pelotti valtavasti, kun sitä mentiin ottamaan kiinni ja se murisi ja rimpuili yrittäen pakoon. Viimein saatuamme sen kiinni ja sisälle tytöstä paljastui nopeasti hellyyttä janoava, pusutteleva ja valtavan nälkäinen koira. Edelleen Trinity säikähtelee uusia äkkinäisiä tilanteita, mutta alkaa luottamaan ihmisiin koko ajan enemmän. Trinityn toinen silmä on vahingoittunut. Näyttää että se on saanut kovan iskun päähänsä. Trinity suhtautuu ystävällisesti tarhan kissoihin.

Säkä n. 55cm.

Trinity sai oman kodin joulukuussa 2004.