Tarhakuvaus:

"Rodi on n. 2-3-vuotias todella avoin ja kaikkia ihmisiä kohtaan ystävällinen uros.
Rodi on vähän kuin rottweilerit ja vähän kuin jotkut
paimenkoirat, mutta tuntuu, että se on perinyt näiden kumpienkin rotujen
parhaat ominaisuudet. Rodi on fiksu ja kuuliainen ja sitten taas välillä
riehakas ja leikkisä. Poika esittelee hampaitaan, mutta vain
hymyilläkseen, enemmän kuin kukaan aiemmin Varjupaikissa nähty koira.
Rodi on ollut tarhalla jo aika kauan."

Etsimme Rodille kotia, jossa on kokemusta isoista ja vahvoista koirista ja
jossa ei ole pieniä lapsia, eikä toisia eläimiä sen ruokaan liittyvän agressiivisuuden vuoksi.


Kuulumisia Rodin uudesta hoitopaikasta 8.10.2003:

Rodi on kastroitu viikko sitten. Herra vaikuttaa toipuvan ihan hyvin. Se säheltää ja koheltaa kauluri päässään niin, että yksi kauluri jo halkesi ja tämä uusikin on jo ruhjeilla. Rodilla on puskemistekniikka esineisiin tai seiniin törmätessään, tarpeeksi voimakkaasti kun työntää niin kyllä kauluri taipuu :).

Rodi on kiintynyt hoitajaansa ja on alkanut seurailla tätä joka puolelle. Olisi hyvä jos Rodin tulevassa kodissa olisi vaikkapa tyttökoira kaveriksi, sillä Rodi rakastaa leikkiä ja touhuta hoitoperheen toisen koiran kanssa. Tämä myös saattaisi helpottaa pojan sopeutumista uuteen paikkaan. Hannan luona Rodi on saanut totutella oikeaa koiranelämää ja oppinut paljon uusia asioita. Nyt Rodi opettelee verijälkeä.

Perheen uroskoirat ovat olleet hoidossa Rodin ollessa Hannan luona ja nyt pitäisi löytyä pian Rodille koti jotta toisetkin pojat pääsisivät palaamaan omaan kotiinsa.

Kuulumiset Rodin edellisestä hoitopaikasta:

Poika on nopea oppimaan, fiksu siis :) Rodi on lihonut, jätti jopa hiukan ruokaa syömättäkin ja antaa harjata itseään. Kynsien leikkaamista tai pesemistä en ole kokeillut. Se on huomattavasti rauhoittunut, nukkuu ja makailee kaikessa rauhassa. Rodi osaa myös laulaa, täällä soi yleishälytyssireeni tänään kun oltiin ulkona, taisi iskeä Rodin sävelkorvaan kun alkoi ulvoa. Siitä saa joku vielä loistavan koiran, ehkä tämä on ollut hyvää sopeutumista. Se ei enää tee tarpeitaan sisälle vaan jopa pyytää ulos :) ja ihastui silminnähden mun 17-vuotiaaseen poikaan eilen, oli samantien käsissä kiinni (nuolemassa ja leikkimässä) kun poika tuli kotiin.
Rappusia suostuu kulkemaan alas mutta ei ylös. Asun ensimmäisessä kerroksessa ja käytetään hissiä, ensin jouduin työntämään väkisin hissiin, nyt menee itse, ei mitään ongelmaa. Rodi alkaa jo kulkea suht nätisti remmissä. Se osaa kohtalaisesti Seis ja Tule käskyt. Ei-sana on myös jo mennyt perille ja herra on äärimmäisen ihastunut peilikuvaansa :) Se kuuntelee musiikkia ja tuntuu kovasti reagoivan vauvan itkuun (mainoksessa).

Huonoja puolia Rodilla on sitten ne ruokaan liittyvät, eli varastaa ja on agressiivinen mikäli omaan tai varastettuun ruokaan yrittää koskea. Eipä oikeastaan muuta. vaikea sanoa purisiko jos ottaisi vaan pois, en kokeillut.

Nyt Rodi löysi tennispallot :) sitä saa kyllä repiä suusta ihan vapaasti pois, leikki leikkinä siis. Kovasti hakee leluja, penkoo tytön lelulaatikot, möyhii mun vaatteet mikäli jää jonnekin lojumaan, etenkin villapaidat tuntuu olevan mieleen.

Hassua huomata kuinka Rodi käyttäytyy kuin oltaisiin koiria kaikki tyynni, se tarjoaa takapuoltaan, mutta toistaiseksi olen kieltäytynyt haistelemasta :)"

Osa pojan käyttäytymisestä saattoi johtua myös korvatulehduksesta ja kipeästä takajalasta.


Vihdoinkin 15.12.2003 Rodi sai ikioman kodin.

Rodin kuulumiset omasta kodista

5kk on kulunut, kun Rodi tuli uuteen kotiin Kajaaniin. Alku ei ollut mitään helppoa. Täytyi varoa ettei mitään ruokaa jää pöydille, Täytyi varovasti tutustua uusiin ihmisiin ja toisiin koiriin. Ensimmäinen kynsienleikkuu piti suorittaa eläinlääkärillä, sillä Rodi ei antanut leikata ensimmäistäkään kynttä.

Rodi oli myös ruoasta agressiivinen, ja täytyi varoa ettei koske hänen puruluihin. Alkuajoista Rodi on muuttunut tosi paljon. Käymme Rodin kanssa koirapuistossa päivittäin ja Rodi hyväksyy toiset urokset, eikä mitään suurempia konflikteja synny. Rodin luottamus ihmisiin on kasvanut ihan silmissä. Rodi ei murise enää kun joku vieras häntä rapsuttaa, päinvastoin kerjää rapsutusta kaikilta. Tällä hetkellä Rodilta kärsii ottaa puruluun suusta, eikä Rodi siitä pahastu, koska hän tietää että sen saa takaisin. Opettelimme myös, että kun Rodilla on ruoka-aika, niin laitan ruokakupin maahan ja Rodi saa ruveta ruokailemaan vasta kun annan siihen luvan. Yllättävän hyvin oppi on mennyt perille, kun ottaa huomioon millainen jättiruokahalun hän omaa.

Autolla matkustaminen sujuu nyt hyvin. Tässä jokin aika sitten päätin ruveta leikkaamaan Rodin kynsiä, ja yllätyksekseni Rodi antoi leikata kaikki kyntensä. Ehkä kaikki on juontuu siitä että Rodi on saanut tutustua uuteen omistajaansa ja oppinut luottamaan täysin. Tärkeintä tälläisen taustan omaavan koiran kanssa on maltti ja hitaasti eteneminen. Vaikean ajan jälkeen kaltoin kohdellusta koirasta saa tosiystävän!!

AURINKOISTA KEVääNJATKOA KAIKILLE!!!

T: E.Gerasimov


Takaisin