RUSLANAN PENNUT
Kissanelämää
Ruslanan, tallinnalaisen löytökissan harmaa, pikkuinen tyttöpentu tuli kotiimme kaksi vuotta sitten.
Se oli pörröinen, vasenta takajalkaa raahaava piipertäjä, joka nukkui käytännössä kämmenelläni
makuuhuoneessani ensimmäiset päivät.
Kaksi vuotta aiemmin luoksemme tullut, silloin nelivuotias löytökissaneito Reeta kävi nuuskimassa
tulokasta karvat pystyssä ja sähisi näyttävästi muutaman kerran. Sen jälkeen hän siirtyi ylväästi
muihin tiloihin asunnossa ja kävi vain ovenraosta nuuhkimassa epäilyttävää kakaraa. "Kakara" terhistyikin
muutamassa päivässä niin, että utelias tepsuttelu muuallakin kuin makuuhuoneessa alkoi. Reeta sai
pian huomata, että tuo harmaa, hassu pallero seuraa häntä kaikkialle, leikkii hänen hännällään ja
roikkuu hänen selässään... Palleron harmaa turkki senkun pörhentyi ja takajalkakin alkoi kantaa.
Pikkuneiti sai nimekseen Elena.
Talon kolme lasta ovat olleet mainiota seuraa Elenalle ja Elena heille. Myös Reeta on tyytyväinen
leikkikaveriinsa. Paino-ongelmia ei näillä kissoilla ole jostain kumman syystä ollut :-) Peräkanaa
he kiipeävät hamppuköydellä kierrettyä palkkia pitkin katonrajaan, jossa rakentamani juoksurata
jatkuu keittiöön ja olohuoneeseen. Meno on raisua, mutta ainakin neidit osaavat pitää hauskaa.
Ja kun väsyttää, lojuvat neidit katonrajassa milloin tassut, milloin häntä reunan yli roikkuen... Kun
kissa on rento, se todellakin on RENTO.
Elenalla on myös vahvoja taipumuksia agility-hommiin. Temppuja onkin kiva treenata paitsi lasten
kanssa, myös yksin - esimerkiksi availemalla yöllä ovenkahvoja ja kynsimällä sänkyni alapuolta,
naukuen samalla kaikin mahdollisin kissasta lähtevin äänin...
Eläinlääkäri, jolla Elena leikkautettiin, arveli neidin olevan vallan rotukissa. Kuvia
verratessa yhdennäköisyys lääkärin ehdottamaan siperiankissaan on tosiaankin huomattava.
Minua ja lapsia on naurattanut: halusimme Reetan ystäväksi pennun, ihan sama minkämoisen
ressukan, kunhan on tyttö. Nyt "ressukasta" on kasvanut arvonsa tunteva, komeaturkkinen,
leikkisä, puhelias ja erittäin persoonallinen ja kaunis kissaneito. Tätä kirjoittaessani
Elena lojuu selkäni takana ja kehrää vastaukseksi, kun juttelen sille. Hänen elämänsä
suurin koettelemus on joutua aika ajoin pesulle, jotta pitkä ja pumpulinen, herkästi
takkuuntuva turkki pysyy kunnossa.
Viimeksi tänään perheen kuopus ilmoitti, että hänestä olisi kivaa olla kissa. Miksiköhän :-D
3 Ruslanan pentua, ikää n. 3,5kk. 2 punaista poikaa ja 1 harmaa tyttö. Kaikki ovat hieman pidempikarvaisia. Pojista toinen on isompi kooltaan, villein pennuista ja hyvin touhukas ja leikkisä pentu. Pienempi pojista on rauhallisempi kuin veljensä ja viihtyy hyvin paljon ihmisen sylissä ja läheisyydessä. Tyttö on pennuista kaikista rauhallisin.
Pennut tulevat hyvin toimeen koirien ja toisten kissojen kanssa eli niille etsitään koteja joissa olisi muita eläimiä.
Takaisin