Saigon on löydetty Mein kanssa samasta paikasta. Arviolta 3-vuoden ikäinen poika on leikkisä, avoin , kiltti ja kultainen. Ei mene hetkeäkään, kun Saigon hypähtää vasten tai kiepsahtaa selälleen odottamaan rapsutuksia. Saigon tuntuu luottavan ihmiseen kuin ihmiseen varauksetta. Saigon on n. 50cm pidempikarvainen poika, joka tuntuisi ainakin tarhaoloissa kaipaavan rutkasti läheisyyttä, virikkeitä ja liikuntaa. Siltikään Saigon ei ole turhautuneen oloinen vaan osaa nauttia hetkestä. Kaikin puolin tasapainoisen oloinen koira.
Kuulumisia 26.05.2005:
Saigon rantautui uuteen maahan ja kotiin 21.5.
Matka sujui yli kaikkien odotusten,ilman ongelmia!!
Jos Saigon ei vielä valokuvien ja juttujen perusteella ollut vienyt sydäntäni, ensi silmäyksellä se tapahtui... Hillittömästi pomppiva ja tempoileva karvakasa haukahteli keskimmäisessä aitauksessa monien koirien takana jo tarhan portista sisään astuessani, ja tunnistin sen heti. Rakkautta!!
Saigon merkkasi (kirjaimellisesti kusi kintuille=) kahden tunnin lenkin, ja lounaan päätteeksi jo heti Varjupaikin tarhalla ensin minut, ja sitten vielä mieheni, että äkkiä tultiin tutuiksi..
Kotona sama tahti jatkuu (ilman kintuillepissailuja); Saigonista on tullut hetkessä perheenjäsen, ja se on kotiutunut erinomaisesti.
Saigonin valtava turkki oli hirvittävässä kunnossa haettaessa, ja kotona päästiin sitten nyrkinkokoisten takkujen ja lian ja loan kimppuun. Aluksi hieman aristi harjaa, mutta pikkuhiljaa alkoi oikein työntää itseään harjaa vasten. Saigonia pestäessä tuli samalla pestyä kaikki lattiat, seinät ja katot, niin villin ilo-ja juoksukohtauksen jätkä sai kun pesu oli ohi. Vesi olikin ihan mustaa...
Vielä useampi tunti nyrkinkokoisten takkujen selvittelyä, ja harjausta, ja iihan mielettömän kaunis, tai siis komea, koira tuli esiin!!
En uskonut villeimmissä toiveissanikaan kaiken menevän näin hyvin...
Kolme päivää mennyt ja se kävelee hihnassa niin nätisti, että jopa 6vuotias tyttöni pystyy huoletta sitä taluttamaan (eka päivä oli pelkkää hyppyä ja loikkaa sivulta toiselle).
Istuu ja antaa tassun,odottaa nätisti ruokaa, ei kerjää enää pöydän vieressä, ja tulee luo kutsuttaessa..
Pientä arkuutta oli pyöriä, mopoja ja rullaluistelijoita kohtaan, mutta nekin on jo tullut tutuiksi!
Olemme enemmän kuin onnekkaita että löysimme Saigonin kaltaisen kullanpalan perheeseemme!! Herra, siis "Sakke" on itse hellyys niin kaikkia ihmisiä kuin muita koiriakin kohtaan, ja vinkuen ilmoittaa intonsa päästä leikkimään muiden koirien ollessa lähistöllä.
Sakke tarkistaa pitkin päivää, ja vähän öitäkin, että perhe on paikalla, ja käy hakemassa hellyyttä jatkuvasti, silityksiä ja rapsutuksia..
Tuhannet kiitokset Pelastetaan Koirat ry, että löysimme kotiimme oman höpönöppelin teidän kauttanne!
Erityiskiitokset Miralle, joka jaksoi kärsivällisesti vastailla hermoilevan koiranhakijan kysymyksiin, ja Satulle joka toimi erinomaisesti ekalla opasmatkallaan!!
Lisää kuulumisia myöhemmin, Krista.
