Seti on 5 kk vanha kastroitu komea nuorukainen.
Setin turkki on jo nyt hiukan tavallista pidempi
joten aikuisena se on siellä pidemmällä puolella ja tulevan kodin
täytyy olla valmis Setin apuna sitä harjaamalla hoitamaan.
Setin silmistä toinen on kellertävän ruskea ja toinen vaalean sininen.
Ulkonäössä siis piisaa! Valkoinen turkki jota koristaa niskassa tumma
läiskä on varma katseen vangitsija! Luonteeltaan Seti on kuin muutkin
ikäisensä kissat, aktiivinen ja leikkisä. Seti tulee juttuun toisten kissojen kanssa,
myös koirat ja ihmislapset ovat sen mielestä mukavia.
Kuulumisia ja kuvia kodista 4.2.07
Hei !
Tässä lupaamiani kuulumisia Seti-kissasta, jonka nykyinen nimi on Remu:
Remulle kuuluu pelkkää hyvää. On nyt sitten asustellut meillä 2 kk ja
sopeutuminen alkoi heti siitä hetkestä, kun astui ovesta sisään. Alkoi
välittömästi puskea meidän saksanpaimenkoiraa ja tekemään tuttavuutta
samoin kuin yritti heti kaveerata meidän kissan kanssa, mutta tämä juoksi
karkuun sängyn alle. Elikä koiran kanssa ystävyys syntyi heti, mutta
kissan kanssa kesti ehkä 1-2 viikkoa, mikä johtui siitä, että meidän
Ronja-kissa on hiukan varautunut ja tosi itsenäinen ja vei oman aikansa
ennen kuin hyväksyi uuden tulokkaan( Ronja on siis vuoden ikäinen ja myös
Tallinnan rescue-kissoja). Joulun aikaan olivat jo kuitenkin hyvät kaverit
keskenään ja nykyään sitten maataan vierekkäin, leikitään ja juostaan ja
pestään toinen toistaan. Aluksi vähän kauhisteltiin Remun rajuja
painileikkejä, kun Ronja on niin rauhallinen ja hienostunut kissa.
On ollut jännä nähdä, miten Ronja-kissa on muuttunut sen jälkeen, kun Remu
saapui. Siitä on tullut paljon pirteämpi, eläväisempi ja leikkisämpi. On
kyllä huomannut, että oli oikea ratkaisu ottaa sille kaveri.
Huvittavaa on ollut myös se, miten meidän koira on ottanut Remu-kissan
kaverikseen ja suojelukseensa. Aamuisin aina Remu puskee koiraa ja koira
alkaa nuolla ja pestä sitä.
Kaikenkaikkiaan sopeutuminen meidän eläinten kanssa oli helpompaa ja
nopeampaan kuin olisimme voineet kuvitellakaan.
Remu on tosi erikoislaatuinen kissa. On nimittäin niin ylisosiaalinen
kissa kuin vaan olla voi. Remu tykkää kaikista, olipa sitten kyse
ihmisistä tai eläimistä. Remulle on tärkeää se, että aina on joku lähellä,
jolle voi osoittaa kiintymystään. Remu on tosi kova kehräämään ja
puskemaan. Kehräyskin on tosi kovaäänistä ja se alkaa heti, kun tulee
lähelle. Remu nukkuu öisin joko Ronja-kissan vieressä tai sitten meidän
sängyssä ja vielä niin, että on pakko olla mahdollisimman lähellä ihmistä.
Remu on äärettömän ihmisrakas kissa. Kun esim. lähdetään kotoa, niin
katsoo verhon takaa surkean näköisenä. Ja aina kun tullaan ovesta sisälle,
niin on ensimmäisenä vastassa puskemassa ja kovan kehräyksen kanssa.
Remun mielipuuhaa on olla sylissä - menipä sitten sohvalle tai tietokoneen
vierelle istumaan, niin heti hyppää syliin. Remu on myös kova ääntelemään
ja juttelemaan ja vastailee aina, kun sille jotain sanoo.
Remu oli silloin aluksi todella nälkäinen – tuntui, että olisi vaan syönyt
koko ajan. Oikein ahmi kaikkea mahdollista ruokaa, ettei vaan kukaan tule
viemään sitä pois. Huomasi, että on varmaan joskus joutunut taistelemaan
ruoastaan. Remu on melko kaikkiruokainen eli hyvin kelpaavat purkkiruoka,
raksut, liha, jauheliha ym. Ainoa, jonka päälle ei vielä ymmärrä mitään on
kala. Remulla on vieläkin sellaista vikaa, että on tosi ahne kaiken ruoan
perään ja yrittää ottaa esim. Ronjalta ruokaa pois. Eipä silti, on välillä
jopa yrittänyt ottaa meidän koirankin suusta ruokaa pois.
Remu on myös erittäin rohkea ja utelias kissa. Tuntuu, ettei pelkää oikein
mitään.
Remu on kova leikkimään, niin kuin tuonikäiset pennut yleensä - tykkää
touhuta raapimapuussa ja leikkiä pallojen ja muitten tavaroitten kanssa.
Kaikkein hauskinta on kuitenkin painia ja juosta Ronjan kanssa.
Turkki oli silloin aluksi hirveän huonossa kunnossa. Jouduttiin
pesemäänkin se jossain vaiheessa, kun haisi niin pahalle. Nyt kun Remu on
ruvennut enemmän pesemään itseään ja Ronjakin välillä pesee kaverinsa
turkkia, niin karva on paremman näköinen. Harjaamistakin harjoitellaan
ahkerasti, mutta ottaa sen usein vielä leikkinä.
Terveisin
Anne & muu porukka
