SHANA

Shana on noin 1-2-vuotias hyvin ujo ja arka, kadulta löydetty tyttö. Se päästää kaikki ihmiset luokseen ilman aikomustakaan murahtaa tai käyttää hampaitaan. Pienen pään painuessa alas ja hoikan ruumiin väristessä, Shana koittaa sulautua seinään, jottei sitä huomattaisi. Se on äärettömän arka ja luultavasti sitä on kohdeltu väkivaltaisesti, koska käden liikahtaessa se painautuu, jos mahdollista, vieläkin tiiviimmin kiinni seinään.

Ulkoilemaan lähtö onnistuu tällä hetkellä vain pienellä pakolla. Shanaa täytyy vetää hihnasta tai tuupata takapuolesta, jotta sen saa liikkumaan eteenpäin. Eilen 24.9. Shana teki kuitenkin niin suuren edistysaskeleen, että päätimme ottaa sen sivuille etsimään ihan ikiomaa yksityistä kannustajaansa.

Kannoimme Shana leikkiaitaukseen ja päästimme irti, talutushihnan jäädessä roikkumaan, jotta saisimme sen kiinni. Hetken Shana seisoi kuin kivettyneenä paikoillaan, mutta sitten uteliaisuus voitti ja se alkoi varovaisesti nuuskuttelemaan ympäristöään. Muutama askel, epäröinti, taas pari askelta ja neidon toinen korva nousi pystyyn. Taas uusia askeleita, koko ajan vähän kevyempiä ja vapautuneempia ja häntä alkoi pikkuhiljaa nousta pois takajalkojen välistä. Kannustimme Shanaa kuorossa "tubli, tubli tüdruk" ja se alkoi ryömimään matalana kohti tutuimpia ihmisiä. Paikalle saapuivat melkeimpä kaikki hoiupaikan työntekijät ihastelemaan kauniin nuoren neidon edistystä ja se tuntui vapautuvan silmissä. Ihan kuin olisimme nähneet pienen hymynkareenkin sen suupielessä.

Päätimme hakea Shanalle kaverin, noin viiden kuukauden ikäisen poikapennun. Reipas pentu lähti pelottomasti heti tutustumaan itseään puolta isompaan Shanaan ja hui, miten Shanaa jännitti. Se alistui tälle pikkuisellekkin. Poikapa ei luovuttanut vaan kiehnäsi, pyöri ympärillä ja teki leikkiinkutsuja Shanan edessä niin kauan, että ihan yhtäkkiä neito hypähti itsekkin mukaan leikkiin. Ne juosta vilistivät pari kierrosta ympäri aitauksen ja Shanan häntä nousi ylväälle tötterölle selän päälle. Voi miten se nautti ja tuntui ymmärtävän taas meidän kannustavat ja ihailevat huutomme aitauksen laidalta.

Paluu omaan häkkiin onnistui pojan ja meidän maanittelujemme siivittämänä, eikä Shanaa ollut enää tarpeen kantaa. Toki matkanteko oli todella hidasta, mutta se suostui kuitenkin kävelemään ensimmäistä kertaa hihnassa ihan omin jaloin.

Shana on suuren luokan kaunotar, ylväs ja upea neito. Se tulee vaatimaan aikaa ja taas lisää aikaa oppiakseen, että maailmassa on hyviä ja kilttejä ihmisiä enemmän, kuin niitä jotka lyövät ja soimaavat. Mikäli harkitset päästäväsi Shanan sydämeesi, mietithän tarkkaan, että aikasi, kärsivällisyytesi ja taitosi riittävät siihen. Tulevassa kodissa plussaa voisi olla jo olemassa oleva reipas ja kannustava koirakaveri, sekä rauhallinen ympäristö. Shana on säkäkorkeudeltaan noin 60 senttiä.

Shana sai oman kodin marraskuussa 2007.

Kuulumisia kodista 11.11.2007

Aika kaukaa kuvattuja kuvia etten häirinnyt Shanan touhuja puistossa, tyttö meinaan selvästi hieman arastaa kameraa. Shana on vallannut koko perheen sydämmet hetkessä ja jopa sulatti Rasmunkin mustasukkaisen luonteen kun samaan petiin menivät nukkumaan =) Ensimmäisen vuorokauden Shana piilotteli eteisessä mutta valtasi pian sängyn =) Illalla pitää tyttö siirtää jälkopäähän hinaamalla tassuista varovasti jotta mahdutaan itse myös sänkyyn =) joten meitä tyttö ei todella jännitä enää ja Rasmunkin kanssa nauttii kilpajuoksusta pellolla. Shana on oppinut kilpailemaan lapsemme huomiosta Rasmun kanssa istumalla tarvittaessa vaikka Rasmun päälle jotta hän itse saa rapsutukset =)

Suuri kiitos vielä teille tästä ihanasta typystä. Nyt vaan ajan kanssa muuhun totuttelua kuten vastaan tuleviin ihmisiin ulkona jotka
pelottavat Shanaa kovasti vielä ja roskis katokset on erittäin hurjia =( kaikki missä näkyy verkko ovia =(

T: Mari Glans ja apina + koiralauma