TANYA

Tansku tulee lenkillä toimeen kaikkien koirien kanssa, toki vieläkin vähän varovaisesti menee tutustumaan ja varsinkin tummat ja isot koirat on pelottavia, mutta vihainen se ei ole. Saattaa kuitenkin haukkua ja rähjätä kauempaa. Jos irti ollessa tulee koiria vastaan, niin Tanya menee tervehtimään, mutta jos toinen koira haukkuu tai murisee tmv. ei mene lähelle, vaan tulee tilanteesta pois. Ei siis ole riidanhaluinen.Voimakasluontoisten koirien, varsinkaan dominoivien narttujen kanssa en usko että Tansku tulee juttuun, se on itse niin dominoiva, että luultavasti arvojärjestyksestä tulisi ongelmia.

Kärsii siis eroahdistuksesta, mikä ilmenee kaikin mahdollisin keinoin, eli tuhoaa tavaroita, raapii ovea, haukkuu, tekee tarpeensa sisälle jne. Sitruunapanta auttaa haukkumiseen mutta on vaan pahentanut muita oireita. Stressaa myös siitä, kun liikumme paljon, siis matkustelemme ja käymme kyläilemässä. Ei viihdy vieraissa paikoissa, on levoton ja näin ollen minun on ollut melkein mahdotonta jättää Tanyaa edes hoitoon mihinkään.

Tansku on ollut kaiken ikäisten lasten kanssa tekemisissä ihan vauvasta lähtien, eikä niiden suhteen ole ollut sen kummempia ongelmia kun muidenkaan ihmisten. Ainoa mikä on varmaan otettava huomioon, on se että Tanya ei itsekään vielä tiedosta omaa kokoaan, joten voi helposti vahingossa tönäistä lapsen kumoon. Eikä aina oikein ymmärrä että lasten kanssa ei voi leikkiä samalla tavoin kun Tepon kanssa.

Tansku ei tuntus olevan millekään allerginen ja syö hyvin. Ainakin kotona. Stressaavasta tilanteesta johtuen ei oikein ole tahtonut syödä äitini luona. Hihnassa Tansku kulkee ihan nätisti, alkumatkasta vetää hieman, mutta uskoo kun kieltää. Muuten se tuntuu tottelevan useimmiten vähän sillon kun itseä huvittaa, sillä ei ole mitään suurta miellyttämisen tarvetta ihmistä kohtaan, joten tottelevaisuusvaliota en siitä odottaisi, mutta jos sille on aikaa ja kärsivällisyyttä, niin voihan olla että siitä saisi vaikka mitä. En kuitenkaan antaisi sitä lasten talutettavaksi ilman että aikuinen on mukana, se on yllättävän voimakas, ja varsinkin jos toisia koiria tulee vastaan se voi puolustaa taluttajaa ja rähistä. Eniten siitä varmaan saisikin irti jos se voisi olla ainoana koirana maaseudulla, missä sen voisi jättää vaikka ulos häkkiin niiksi ajoiksi kun se joutuu jäämään yksin. Pitkäjänteisyydellä ja pienin askelin uskoisin että Tanyan voisi myös opettaa jäämään yksin kotiin ja eroahdistuskin ehkä ajan kanssa helpottaa, mutta minulla ei ole aikaa sitä odottaa, muuten ollaan kaikki kolme taivasalla kun naapurit eivät ole niin kauhean innostuneita kuuntelemaan haukkumista 8h/pvä.

Vieraita ihmisiä kohtaan Tanya on edelleen hieman varautunut, mutta ei läheskään yhtä paljon kun silloin kun tuli. Eniten edistystä ollaan ehkä saavutettu siinä, että Tanya tosiaan kirjaimellisesti vei kädestä kaiken ruuan, mutta nyt se on jäänyt pois, ja saan jopa syödä rauhassa ilman että koira kyttää vieressä. Se pysyy myös käskystä poissa keittiöstä. Ruokailut, olipa kyseessä minun tai koirien ruokahetki, olivat räjähdysaltista aikaa alussa kun Tansku tuli, ei edes tehnyt mieli syödä yhtään mitään, kun tiesi, että siitä tulee tappelu koirien välille, mutta sitäkään ei ole enää pitkään aikaan tapahtunut.

Tansku on myös erittäin kova vahtimaan ja varsinkin auto on sen reviiriä, sen lähelle ei ole vierailla asiaa. Siksi se ei myöskään sovi ainakaan kerrostaloon, se ilmoittaa kaikki asiattomat liikkujat rappukäytävässä. Tanya antaa harjata turkin ja katsoa hampaat ihan nätisti, mutta kynsien leikkuu on vielä vähän outoa puuhaa, että siihen totutteluun menee aikaa vielä. Eläinlääkäri on myös erittäin pelottava henkilö, ensimmäinen rokotuskerta meni hyvin, toisella kerralla lääkäri pyysi nostamaan Tanyan pöydälle, mikä ei ollut ollenkaan hyvä idea, joten tulos oli, että koira meinasi purra eläinlääkäriä. Joten kun rokotusta mennään antamaan, suosittelen että piikit laitetaan heti ja vasta sen jälkeen tutkitaan muuten. Ja koiraa ei nosteta pöydälle. :)

Lisätiedot Karoliina p. 050 305 3538 ja varausyhteydenotot Minna Tauriainen 040-838 5606

Tanya aikaisemmin:

"Bertan 1v kaksoissisar Tanya odottaa omaa kotia tarhalla.
Tytöt ovat hyvin samanlaisia ulkonäoltään ja luonteeltaan.

Tanya on viime näkemästä muuttunut rohkeammaksi ja samalla pentumaisemmaksi.
Viime tapaamisella Tanya perääntyi ja murisi arkana kunnes vakuuttui ettei tehdä pahaa. Se koira oli nyt poissa!
Ihmistä Tanya lähestyy matalana, varmuuden vuoksi. Mutta eihän sitä voi olla hyppäämättä tulijan syliin
kun on varmaa että kyseessä on ystävällinen ihminen, tuttu tai tuntematon.

Sisaruksista Tanya on se Blondi, vilpitön ja vähän hassu.
Herkut otettiin kädestä nätisti mutta nuoruuden malttamattomuudella.
Lenkillä Tanya yritti olla vetämättä, yritti kyllä mutta välillä joku ihana haju melkein vei mennessään.
Kun hihna kiristyi Tanya katsahti ihmeissään että mitä, "etkö tunne tuota hajua, eikö juostakaan tuonne, no ei sitten, kävellään nätisti".

Muihin koiriin tämä minikaukkari suhtautui kuten ihmisiin, varmistuttuaan että kyseessä on ystävällinen tyyppi oli riemu suuri.
"Leikitään, leikitään, jooko" saattoi melkein kuulla Tanyan sanovan.
Kopilleen Tanya asteli lenkin jälkeen reippaasti, kieli roikkuen, naama nauraen ja silmät iloa tuikkien.
Tanya on iloinen luonne joka levittää ympärilleen iloa ja nostaa hymyn huulille."

Tanyan Kuulumisia 24.11.2003:

Tanya on ollut meillä nyt reilun viikon verran ja tällä hetkellä näyttää lupaavalta, vaikka ongelmilta ei olla vältytty. Arvelinkin, että jostain suunnasta niitä ilmenee kun neiti itse on oikea enkeli :)

Ensivaikutelma Tanyasta oli aika kauhistuttava. Neitiin ei meinannut saada millään kontaktia, se pelkäsi todella paljon, pysyi reilun välimatkan päässä häntä visusti koipien välissä. Ja kun oli pitkä laivamatka edessä, en juurikaan viitsinyt makupaloja neidille tarjoilla. Hellyin kuitenkin parin nakin verran, juuri sen verran että sain neitokaisen uskaltautumaan hieman lähemmäksi tekemään tuttavuutta. Kun olin käynyt Tanyan kopin luona muutaman kerran uskalsin jo ottaa hihnan käteeni ja viedä neidin kävelylle. Tarhan ulkopuolella Tanyasta tulikin aivan eri koira, pelko ja arkuus olivat väistyneet uteliaisuuden tieltä, ja huomasin, että kuvaukset Tanyan luonteesta pitivät täydellisesti paikkaansa! Ensimmäisen kävelylenkin jälkeen, kun olin palauttanut neidin takaisin paikalleen, joka kerran kun kävelin ohi, Tanya hyppi ja haukkui innoissaan, heiluttaen häntäänsä niin että koko koira heilui mukana.

Sekä taxi-, että laivamatka sujuivat ongelmitta, Tanyan jakaessa hyttinsä vanhemman herran, Hymypojan kanssa. Koirat olivat väsyneitä ja nukkuivat rauhallisesti paitsi kun me kaksijalkaiset liikuimme, tokihan silloin oli noustava tarkistamaan, ettei heitä jätetä.

Arvelin, ennen kun päätin ottaa minkään näköistä koiraystävää, että tämän tulevan elikon pitäisi tulla toimeen ainakin toisen koiran ja mielellään myös lasten kanssa sekä suotavaa olisi myös että autolla matkustaminen ei tuottaisi ongelmia, sillä olen melko liikkuvaista sorttia. Kaikki nämä "ehdot" Tanya täytti loistavasti, mikä selvisi jo heti ensimmäisinä päivinä, vaikkei minulla ollut todellakaan mitään tietoa neidin luonteesta tai tavoista. Ainoan ongelman tähän mennessä on tuottanut toisen koirani, 2 ja puoli vuotiaan sekarotuisen Tepon suhtautuminen uuteen tulokkaaseen. Lauantaina kaikki meni hyvin, koirat leikkivät illalla, kun pääsimme vihdoin kotiin, mutta sunnuntaiaamuna aamulenkin jälkeen Tepolla sytytti ilmeisesti hieman jälkikäynnillä, että tämä neitihän meinaakin jäädä tänne pidemmäksi aikaa, eikä olekaan vaan kyläilemässä. Ja siitä tulikin armoton taistelu, jota kesti kaksi päivää. Onneksi pahemmilta vaurioilta vältyttiin ja maanantai-iltana koirat jo leikkivät välillä suht sopuisasti, jonka jälkeen erimielisyydet ovat olleet vain pientä rähinää, yhteenotot ovat nyt jo onneksi jääneet. Ainoat kriittiset hetket on silloin, kun kyseessä on mikä tahansa ruokaan liittyvä toiminto, olipahan kyse minun tai koirien ruokailusta, mutta sekin on jo viikossa alkanut helpottaa ja koko ajan näyttää paremmalta.

Tanya on sisäsiisti, ensimmäisen kerran kun jätin koirat keskenään kotiin sunnuntaina, oli Tanya tehnyt tarpeensa sisälle, mutta vain sen ainoan kerran. Ilmeisestikin hän oli säikähtänyt etten tule ollenkaan takaisin ja kukapa siitä tunteesta pitäisi, varsinkin kun jätetään yksin toisen rähisevän koiran kanssa. :(

Tanya on luonteeltaan rauhallinen ja kiltti, väistää mielummin kun alkaa rähinöimään, mutta antaa kyllä Tepolle kyytiä, jos herra käy ensin kimppuun. Voihan olla, että kun Tanya nyt kotiutuu kunnolla ja rohkaistuu, hänestäkin alkaa löytyä enemmän luonnetta, mutta kyllä minulle tuollainen rauhallinenkin versio kelpaisi, kun toinen koiruus on sellainen duracell, ettei aina perässä pysy ;) Lenkillä Tanya kulkee nätisti vetämättä hihnassa ja pysyy irtikin hienosti. Tänne käsky ei ihan vielä toimi täydellisesti, mutta onhan meillä tässä aikaa sitä opetella. Toisten koirien kanssa Tanya tulee lenkillä ja koirapuistossa hyvin toimeen, mitä nyt kerran pimeällä puistoon sattui eräs musta cockerinarttu, joka oli Tanyan mielestä erittäin pelottava ilmestys ;) Salaa toivon että Tanya opettaisi myös Tepolle sosiaalisia taitojaan, herra kun tuppaa aina välillä olevan vähän epäsosiaalinen hihnassa, jos ei pääse tutustumaan vastaantulevaan koiraan.

Ainoa tilanne reviirikiistojen lisäksi, jolloin Tanya näyttää Kaukaasianpaimenkoiran vahtiluonteenssa on ovikellon haukkuminen ja vieraiden miesten suhteen Tanya on myös ehdoton vahti, meille ei noin vain enää sisälle tullakaan. Voi olla että Tanya on entisessä elämässään saanut joltain mieheltä selkäänsä jonkun kerran, sillä siitä on usein ollut havaittavissa selkeää pelkoa siitä, että lyön sitä, kun vaikka nostan vain käteni ylös. Ja miehet saavat sen murisemaan todella pelokkaasti, jos tulevat liian lähelle varoittamatta. Hyvänä esimerkkinä se, ettei veljeni enää tule omilla avaimilla luokseni, kerran sitä kokeiltuaan. Tanya ei päästänyt häntä ovelta pidemmälle, vaikka oli nähnyt hänet jo aiemmin. Vasta kun menin Tanyan viereen, se uskalsi mennä sen verran lähelle haistelemaan, että totesi tuntevansa tyypin ja laski veljeni sisään :) Jo tuttuihin ihmisiin Tanya suhtautuu aina yhtä innokkaasti ja ystävällisesti, siitä koirasta, joka koppinsa luona luimisteli ja pakoili kaikkia lähelle yrittäviä, ei ole jo näinkin lyhyen ajan jälkeen tietoakaan.

Eli noin yleisesti, kaikin puolin on mennyt paremmin kuin koskaan uskalsin edes uneksia. Olin varautunut koko joukkoon ongelmia, mitä tietysti voi toki vielä ilmetäkin, mutta tuskin mitään ylitsepääsemätöntä! Vaikkakin eräs ystäväni on niin ihastunut Tanyaan, että oikein odottaa ongelmia, jotta saisi Tanyan itselleen ;) Sitä päivää tuskin tulemme näkemään!

Terveisin, Karoliina sekä karvaiset ystävät Teppo ja Tanya

Tanya Tepon kanssa helmikuussa 2004

Takaisin