Astun sisälle kissalaan. Nurkassa häkissä kyyhöttää punainen pallo, joka silmät suurina tuijottaa hyvin pelokkaana sisälle astuvia ihmisiä.
Mietin, että ei kait joko taas mun painajainen eli punainen arka kissa... Kyykistyn häkin eteen ja punainen pallo vetäytyy ihan kyyryyn niin pieneen kasaan kun vain voi.
Kuulen samassa tämän kissan olevan lähtöisin samasta kodista kuin sivuillamme tällä hetkellä oleva siiamilainen kissa Simir, joka odottelee jo kuljetusboksissa kotihoitoon
lähtöä. Ne oli tuotu yhdessä monen muun kissan kanssa samasta kodista tarhalle. Tiedän miettimättäkin, että tässä on mun seuraava hoidokkini ja ilmoitan Miralle,
että tämä lähtee kotihoitoon. Mira kysyy, että enkö tee yhtään enempää tuttavuutta sen kanssa. Sanon vain että ei mun tartte, tiedän tasan tarkkaan mihin ryhdyn =).
Haen boksin ja avaan häkin oven. Punainen pallo painautuu vieläkin lähemmäs häkin lattiaa painautuen niin kiinni kuin vain voi. Silittäessäni sitä se alkaa tärisemään ja
tiedän, että sydämeni on viety. Nostan pallon häkistä, se ei pistä yhtään hanttiin, on vain aivan jäykkänä pallona ja tärisee kovasti.
Tutkin sitä sylissäni. Se on poika ja nuori sellainen. Boksiin laittaessani se herää eloon ja rupeaa taistelemaan boksiin laittoa vastaan.
Se takertuu paitaani kiinni, mutta lopulta saamme sen laitettua boksiin ilman sen suurempia taisteluita.
Kotihoidossa viron puolella vierähtää useampi viikko, koska sitä ei saada siellä kiinni, jotta se saataisiin testattua, rokotettua ja sirutettua.
Välillä kieltämättä alkoi jo epätoivo puskea mieleen, kun ajattelin, ettei se koskaan pääse pois sieltä luokseni hoitoon ja totuttelemaan normaalia elämää.
Mietimme jo sen siirtämistä toiseen hoitopaikkaan viron puolella, jossa olisi vähemmän eläimiä ja melua. Tosin ongelmana edelleen kiinni saaminen...
Tiikeriksi ristitty pienokainen kuitenkin päätti yhtäkkiä muuttaa käytöstään ja se on tullut rohkeammaksi ja reippaammaksi ja on nyt siis sirutettu, rokotettu ja leikattu =).
Tiikeri tulee hyvin toimeen muiden kissojen ja koirien kanssa mutta ihmisiä kuitenkin edelleen pelkää. Antaa kyllä silittää mutta ei nauti siitä eli on varuillaan koko ajan
ihmisten kanssa. Tiikeri on nyt arviolta n. 6kk ikäinen ja sille etsitäänkin kotia, jossa ei olisi pieniä lapsia, kotia jossa ymmärretään sen arkuus ja ollaan valmiita antamaan
sille aikaa ja auttamaan sitä tottumaan normaaliin elämään. Tiikerin tulevassa kodissa toivotaan myöskin olevan reipas kissa- tai koirakaveri. FelV + FiV -testit nagatiiviset.
Tiikeri on kastroitu.
14.06.05 Tiikeri on tullut rohkeammaksi eli ihmiset eivät ole sen mielestä enää niin pelottavia. Tutuille ihmisille se on hyvinkin rohkea eikä lähelle tulevat vieraatkaan saa sitä pelkäämään vaan se tyytyy vain seuraamaan ihmisten puuhia. Hyvin kaunis nuori poika joka ansaitsisi jo päästä omaan kotiin.
