TONT

Tont saapui tarhalle yhdessä koirakaverinsa, samanikäisen uroksen, Rikin kanssa. Ne ovat eläneet samassa perheessä, mutta ovat tarhalla sijoitettuna eri häkkeihin. Poikien omistaja lähti työmatkalle ulkomaille ja anoppi jäi huolehtimaan koirista. Herraset olivat päättäneet yhteistuumin lähteä tutkiskelemaan lähiympäristöään ja tältä retkeltään ne päätyivät Hoiupaikkaan. Tontun ja Rikin omistaja tavoitettiin ja hän lupasi tulla hakemaan koirat kotiin. Pitkästä odottelusta ja soitteluista huolimatta omistaja ei koskaan tullut ja nyt pojille on päätetty etsiä uudet kodit. Tont, tuttavallisemmin Tonttu, tuli pikaisesti tutuksi Lokakuun lopulla. Lyhyessä ajassa yritimme ulkoiluttaa mahdollisimman montaa koiruutta tarhalla, jotka omalla kohdallani tuntuivat sijoittuvan kaikki Tontun viereisiin häkkeihin. Alun perin suunnitelmissa ei ollut lenkkeily herra kanssa, mutta kun silmäpari tapitti kiinnostuneena ja hieman toivorikkaanakin, josko sitä pääsisi lenkille, ei minulle jäänyt vaihtoehtoa. Pakko oli hiljainen nappisilmä viedä, edes pienen pienelle lenkille. Eipä siinä paljoa ehditty sen enempää toisiamme hämmästellä, joten panta kaulaan, hihna kiinni ja menoksi. Tont suhtautui ventovieraaseen ihmiseen hienosti. Mitään pusuhalikohtausta kumpikaan meistä ei näin pienen tuttavuuden perusteella saanut, mutta kiinnostuneita nuuhkaisuja osakseni sain.

Tontulla on mukava tapa kävellä hihnassa. Se kulkee talutin suorana, mutta ei vedä. Heti kun vauhti kiihtyy suuremmaksi, kuin lenkittäjän kulku, Tont huomio asian eikä mitään nykäisyä hihnassa tunnu. Muutenkin herra vaikuttaa arvioitua ikäänsä vanhemmalta rauhallisen käytöksensä vuoksi. Selkeästi käytöstavat on jossain vaiheessa opittu, eikä unohdettu.

Tontun hyvät ominaisuudet listattuna kuuluisivat näin; mukava, leppoisa, hiljaisemman oloinen, ystävällinen, osaa ottaa namit kädestä nätisti ja on kerta kaikkiaan suloinen tyyppi! Tont on säkäkorkeudeltaan noin 65 senttiä ja rotevahko rakenteeltaan, ihan koiran kokoinen pakkaus siis. Ikää Tontulla on 3-vuotta.

Tont sai kodin joulukuussa 2007.

Kuulumisia kodista 1.1.2008

Haku matka meni ihan hyvin, tarhalla Tonttu oli aika levoton, mutta keskustaan päästyämme rauhottui aika nopeesti. Kotiin päästyämme tämä melkein 2 viikkoa on sujunut tosi hyvin. Alkuun oli aika väsynyt, yöt nukkunut ei mitään levottomuuksia. Syönyt normaalisti, kakkakin alkaa olla jo normaalin oloista.Yksinoloakin on kauppareissun ajaksi jo harjoiteltu. Kulkee kivasti hihnassa, hieman pelkää autoja jos vierestä menee. Korvia on putsattu ja pestykin on. Ei mitään murinoita. Gerbiilien touhuiluja tykkää katsella kovasti. Päivä päivältä huomaa että luottamus kasvaa koiralla, alkuun ei oikeen makupalatkaan meinanneet kelvata aina. Nyt jo aletaan hakeutua lähemmäksi nukkumaan yöksi ja pientä hivuttautumista ruokapöydän luokse on myös josta tietysti komennetaan pois. Muutaman kerran olen päästänyt vapaaksi omassa pihassa josta hetken päästä lähtenyt lönkyttelemään samalla tiellä asustalevan Collien luokse, jonka kanssa tulevat hyvin toimeen. Lapsien kanssa tulee hyvin toimeen, korvat ja naamat pestään ja tassua antelee.

Tänään käytiin tarkistuksessa Mäntsälän Eläinlääkäriasemalla, jossa ei todettu mitään ihmeempää, juodessa tosin kuuluu ikäänkuin pieni haukahdus kurkusta ja jonkinlainen vanha haava/paukama etutassussa jota nuolee. Matokuuri annetaan nyt ja nelosrokoitekin otettiin samalla. Lääkäri arvioi ikää hieman vanhemmaksi eli 3-5v. Kaikin puolin todella mahtava kaveri, ihan ihmetyttää miten joku on voinut luopua Tontista! Todella on "meidän perheen koira" Nimen pidämme Tont:ina, Tontiksi ja Tontuksikin välillä lapset kutsuu.

Suuret kiitokset vielä sinulle Salla avusta, pidetään yhteyttä, Katarinallekin terveisiä Tallinnnaan. Terv Pasi, Jonna, Santeri, Saara, Akseli, Maiju ja Tont

Kuulumisia kodista 4.6.2008

Moikka, niin on aika taas vierähtänyt ja kamerakin rikki, joten kuvasaaliit olleet vaisuja. Tont voi paksusti, tosiaan keväällä oli kastrointi, joka huomattivasti rauhoitti herraa ja jopa muuttui leikkisäksikin. Hyvin on mennyt kaikenkaikkiaan, aika hyvin pysyy vapaana omalla pihalla. Mielireissuja on lenkit metsäautoteillä, jossa saa painaa niin paljon kuin tassuista lähtee. Uimassakin ollaan käyty. Hieman mietitystä Tontille on aiheuttaneet peurat, oravat, jänikset  ja siilit. Jonkin moista metsästysviettiä on kovasti hänessä. Vapaana ollessaan kerran törmättiin johonkin isompaan metsän eläimeen, jolloin herra otti hatkat 3 tunnin ajaksi. Kuitenkin kotiin löysi itse takaisin. Lapsia selkeesti haluaa paimentaa, kuitenkaan ei tykkää kovakoiraisista otteista, ja saattaa hieman murista tai vaihtaa paikkaa. Autokammo on hieman laantunut mutta pelkää isoja autoja tienvarsilla. Autossa matkustaminen sujuu kyllä hyvin. Herra on selkeästi ottanut minut "pomokseen".

Hyvää kesän alkua toivottaen Pasi Lehto perh.

Takaisin