TRIINU
Triinu on luultavasti jo yli 10-vuotias
koiravanhus. Sen omistaja muutti toiseen asuntoon ja
Odottelin kovasti koiran kuvaa, ja sitten kotona kerroin koirasta.
Pikkuhiljaa aloimme ajatella, että josko uskaltaisimme yrittää tarjota
Triinulle hyvät vanhuudenpäivät. Niin sitten teimme päätöksen, että
yritämme ainakin, ikänsä ja rotunsa puolesta sillä ei varmaankaan olisi
kovin helppo saada kotia.
Niinpä sitten kuumeisesti odottelimme vaaditut 4 viikkoa, välillä sain
aina tietoja Triinun kunnosta ja voinnista. Tiesin että se on laiha ja
vanha, ja arvioitu noin 10-vuotiaaksi. Vihdoin hakupäivä koitti ja
jännittynein tunnelmin lähdimme hakemaan koiraa. Triinu oli saanut hieman
lisää lihaa luiden päälle, mutta voi miten laiha se oli! Korvissa oli
jotain vialla, ja tilasinkin sille lääkärin heti seuraavaksi päiväksi.
Eläinlääkärissä Triinu rauhoitettiin, korvat puhdistettiin ja niissä
todettiin olleen monta tulehdusta, minkä tähden kuulokin on mennyt, ehkä
joitain ääniä se kuulee. Samoin kynnet leikattiin, nehän olivat tarhalle
vietäessä todella järkyttävät. Samalla arvioitiin että Triinu on saanut
monta pentuetta. Lääkäri sanoi, että hän ei ole montaa yhtä
heikkokuntoista koiraa nähnyt, mutta mitään vakavampaa ei Triinussa ollut,
vaan antibiooteilla ja ruualla ja lisäravinteilla on vielä hyvät
mahdollisuudet saada mummis kuntoutumaan. Lisäksi Triinu sai lihaksia
kasvattavaa valmistetta, että takapäähän saataisiin vahvuutta.
Nyt sitten lähdemme päivä kerrallaan katsomaan, mitä elämä tuo tullessaan,
toivottavasti vielä monia hyviä päiviä, että Triinu saa nauttia
kesäauringon lämmöstä ja käydä uimassa. Niin, ja se jäi vielä
mainitsematta, että Triinu ja omat 7 koiraamme tulivat heti ensinäkemältä
hyvin toimeen, tosin keskenään en niitä aio jättää Triinun vanhuuden ja
heikon kunnon vuoksi, ettei sitten pääse sattumaan mitään vahinkoja.
Triinun omat sivut ovat osoitteessa
Terveisin Mirkku, Triinu ja muu lauma
Triinulla todettiin epilepsiakohtauksen jälkeen aivokasvain.
Mira
hylkäsi mummun yksin tyhjään
kotiin ilman ruokaa ja vettä. Triinu on todella pahoin aliravittu,
eikä sen kynsiä ollut
leikattu vuosiin. Mummu käytettiin eläinlääkärissä
ja nyt se pystyy
kävelemään ilman
pitkien kynsien aiheuttamaa kipua. Triinu on ystävällinen, hiljaisen
oloinen, vähän huomaamaton ikäneito.
Se ei varsinaisesti pelkää
uusia, vieraita ihmisiä, vaan on alkuun hieman välinpitämätön,
ikäänkuin ei haluaisi tungetella,
mutta on kuitenkin ehdottoman kultainen.
Triinu ei vedä remmissä ja vaikka on ollut ainoana koirana perheessään,
tulee moitteetta toimeen kaikkien
muiden koirien kanssa. Triinu on kuuro tai todella huonokuuloinen ja kaihi
on tehnyt mummun
lempeistä silmistäkin
jo sumeat. Kuka antaisi tälle vanhukselle kauniin ja turvallisen loppuelämän,
edes pieneksi
korvaukseksi kaikesta sen elämässään
kokemasta ihmisen aiheuttamasta välinpitämättömyydestä?
Kuulumisia Triinun uudesta kodista:
Triinu saapui meille 5.5.2004. Olin jo nähnyt sen tarhalla 2.4., ja
mummokoiran tarina jäi mieleeni. Omistaja oli hylännyt koiran
muuttaessaan, ja naapuri oli sitten vienyt koiraparan tarhalle
nälkiintyneenä ja huonokuntoisena.


http://www.geocities.com/sakemannit/triinu.html
01.04.2005
Sydän on myös lakannut toimimasta kunnolla.
Lääkityksen avulla se ehkä pärjäisi, jos sillä ei olisi aivokasvainta.
Joudumme tekemään päätöksen, että mummokoiramme nukutetaan tänään.
En halua odottaa sitä, että sen kivut kasvaisivat suuremmiksi.
Jäljellä sillä ei enää olisi kuin päiviä.
Vaikka tiesin, että yhteinen aika ei ole pitkä, on tämä päivä niin vaikea.