Tarhakuvaus:
"Trista on n. 1,5 vuotias kiltti, mutta todella masentunut narttu.
Piristyi vähän lenkille päästyään.
Jäi takaisin koppiin joutuessaan itkemään perään.
Todella laihassa kunnossa.
Painautui kylmissään syliin lämmittelemään.
Tulee toimeen toisten narttujen ja urosten kanssa."
Trista sai oman ihanan kodin tammikuussa 2003:
HYMYTYTTÖMME TRISTA
Trista saapui meille vaiherikkaan matkan jälkeen tammikuun kymmenes päivä 2003. Alussa tietysti itketti kovasti eikä oikein tiennyt missä olisi ja mitä tekisi. Ruoka sentään maistui heti kotiin saavuttuamme. Sepen kanssa onneksi synkkasi heti kättelyssä. Alussa Trista ripustautui kovasti nuorem- paan tyttäreemme Mariaan eikä päästänyt tätä silmistään. Tästä johtuen tuli sitten pieni tappelukin kun Trista ei olisi halunnut päästää Sepeä Marian huoneeseenkaan. Kävimme sitten Pieneläinklinikalla vähän paikkaamassa Sepen jalkaa. Kohta tapahtuneen jälkeen kyllä Tristakin oli selvästi pahoillaan tapahtuneesta ja oli kovasti osaaottavaisena Sepen vieressäSeuraava koettelemusten päivä oli sitten maanantai kun me kaikki lähdimme kotoa ja Trista joutui jäämään kotiin kaverinaan vain Sepe ja kissat (4 kpl). Ensimmäisen päivän eroaika oli vain vajaa kolme tuntia mutta kyllä hän sinä aikana ehti muotoilla ulko-ovien pielet uuteen uskoon. Onneksi hän parissa päivässä uskoi että vaikka me lähdemme aamulla niin kyllä me kaikki tulemme takaisin kotiin iltaan mennessä. Noin kolme viikkoa meni siihen että hän kunnolla kotiutui meille, uskoi että tämä on todellakin hänen kotinsa eikä häntä enää viedä minnekään. Samalla myöskin se Mariaan ripustautuminen hellitti ja aika vapautui kaikenlaiseen tekemiseen kun ei enää tarvinnut kaiken aikaa vahtia Mariaa.
Alusta lähtien Tristalla ja Sepellä on leikit menneet tosi hyvin yksiin, molemmat tykkää painia, vetää keppiä, jousta kilpaa ym. Yhdessä sitä mennään sitten lepäämäänkin kun on leikeissä kovasti väsähdetty. Trista on kyllä aivan mahdoton pusutyttö se on aina ohimennessään pienen lipaisun antamassa (Sepe on kovasti siinä alkanut matkia Tristaa, sillä kun on pusittelut olleet aiemmin harvemmassa). Trista kipuaa mielellään aina kainaloon nukkumaan, sen suosikki asento on pötköttää selällään. Toisinaan se taas on sitä mieltä että hän on pieni sylikoira ja kiipeää syliin, vähän ahdastahan siinä on mutta kyllä sopu aina tilaa antaa. Kova se on myöskin ”puhumaan” erilaisten äänteiden käyttö on todella monipuolista, mekin olemme oppineet ymmärtämään sitä jo aika hyvin. Kaikenlaisista ns. hoitotoimista hän suorastaan nauttii, pesulla käynnit, kynnenleikkuut ym. hoituu tosta vaan. Kynsien leikkaamisessa Sepekin on onneksi ottanut nyt mallia Tristasta ja on nätisti paikoillaan vaikka näkee että ei se kovin nautittava tilanne sille vieläkään ole (aiemmin sille piti toisen syöttää namupaloja koko toimenpiteen ajan). Olisihan siitä kerrottavaa vaikka kuinka paljon, niin paljon kaikkea hauskaa on tapahtunut näiden kolmen ja puolen kuukauden aikana jotka Trista on meillä nyt ollut, mutta en taida tähän sentään aivan romaania kirjoittaa.
Kaiken kaikkiaan aivan ihana koira, luonteeltaan hyvin positiiviinen ja elämään myönteisesti suhtautuva, joka on innolla mukana kaikessa tekemisessä. Olemme todella onnellisia siitä että Trista tuli meille.

Trista PK:n mätsärissä toukokuussa 2004.
Uusia kuvia 18.3.2007
