Unian odotetut ylläripennut syntyivät Suomessa 14-15.4.2008 ;-)
Emossa on selvästi ripaus laumanvartijan perimää ja isästä ei ole tietoa. Unialla on varmasti ollut
upea mies, pennuista päätellen. Kaikki ovat reippaita, uteliaita, leikkisiä ja hyvinkin touhukkaita.
Ruoka maistuu ja välillä leikit ovat hyvinkin rajuja.
Nyt niin söpöistä lapsukaisista kasvaa mitä suurimmalla todennäköisyydellä kookkaita, jopa yli 60cm korkeita,
itsenäisiä koiria. Emon hyvä luonne, vähitellen esille tulleen vahtivietin kanssa, on varmasti periytynyt.
Tulevat omistajat ovat jo kokeneita koiraihmisiä, jolle vahvat koirat ovat tuttuja. Heille vahtiviettisyys
ja itsenäisyys ovat haluttuja ominaisuuksia. He asuvat omakotitalossa, sopivassa ympäristössä.
Nämä pennut eivät sovellu kerrostaloon, ne haluavat ja tarvitsevat reviirin.
Pennut siirrettiin hoitopaikkaan Orivedelle, emon lopetettua imetyksensä. Hoidossa pennut tapaavat
päivittäin hoitopaikan koiria ja onpa kissankin tehty tuttavuutta. Ilmojen salliessa, pennut ulkoilevat useamman
tunnin joka päivä, mylläten pihaa uuteen uskoon. Pennut luovutetaan uusiin koteihinsa sirutettuina,
rokotettuina ja eläinlääkärin tarkistamina alkaen viikosta 25.
Aatu on pojista kooltaan sieltä pienemmästä päästä. Aatu painii veijiensä kanssa mutta kun toiset
alkavat ottaa leikin liian tosissaan, antaa Aatu periksi ja kipittää vaikkapa syliin. Aatu
tuntuu ajattelevan että, mitä sitä turhia jostain ruohonkorresta kinastelemaan. Aatu pyörii
yleensä jossain ihmisen lähettyvillä, osallistuen kaikesta sydämestään kaikkeen mitä tehdään.
Aatu on hyvin avulias kaveri; mm. valvoo ettei moppi liiku liian vikkelästi lattialla.
Aatu sai kodin heinäkuussa 2008.
26.10.08 Kuulumisia Aatu pojan kodista:
Heips!
Aatu on ihana ja kaunis (ks. kuva) ja kova pureskelemaan kaikkea, varsinkin muita kuin omia lelujaan,
takkapuut on ihan must. Hienosti on kesä mennyt. Aatu on mm. kyläillyt paljon autoillen ja kokeillut
uimistakin sekä suoretkeillyt ruska-aikaan. Rokotuksilla on käyty, muutoin ei ole lääkärikäyntejä
tullut (onneksi). Aatulla on miehekäs ääni, mikä on vahtikoiralle plussaa ja oheisesta kuvasta saa
ehkä käsityksen muista raameista.
Syysterveisin Eeva-Liisa K.
